Kannabiksen vaikutukset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kannabiksen vaikutukset alkavat pian nauttimisen jälkeen fyysisinä oireina kuten sydämentykytyksinä ja suun kuivumisena. Kolmen tunnin päihtymyksen aikana käyttäjä tuntee usein erilaisia miellyttäviä psyykkisiä tuntemuksia, kuten herkistyneitä aistikokemuksia sekä rauhan ja ymmärryksen tunnetta. Käyttö voi aiheuttaa myös epämiellyttäviä tunteita, kuten ahdistusta ja sekavuutta. Käyttäjän fyysinen ja psyykkinen suorituskyky, kuten tarkkaavaisuus ja koordinaatio, heikkenevät. Käytön lopettamisesta voi seurata lieviä vieroitusoireita. Joidenkin tutkimusten mukaan kannabiksen käytöllä on haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia, kuten kasvanut riski sairastua psyykkisesti.

Kannabis lieventää kipua, ja sitä käytetään lääketieteessä esimerkiksi kivunhoitoon sekä syöpähoitojen aiheuttaman pahoinvoinnin lievittämiseen.

Kannabisvalmisteet sisältävät noin 60:tä psyykeen vaikuttavaa ainetta, joista voimakkain on tetrahydrokannabinoli.[1]

Päihtymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen vaikutusten ensimmäinen vaihe kestää noin 15–45 minuuttia käytön alusta, ja siihen kuuluu fyysisiä oireita, jotka ovat osin epämiellyttäviä. Käyttäjällä esiintyy sydämentykytystä, huimausta, yskää, paineen tuntua päässä sekä silmien, suun ja nielun kuivumista. Silmät alkavat usein punottaa ja tulevat valoaroiksi. Käyttäjä päihtyy: ajatukset juoksevat vilkkaasti, ja hänestä tulee ulospäinsuuntautunut, puhelias, hilpeä ja kikatteleva.[2]

Vaikutusten toinen vaihe kestää noin kolme tuntia, ja siihen kuuluu miellyttäviä psyykkisiä kokemuksia. Ajatuksenjuoksu on vilkasta, mieli on kirkas ja mielleyhtymiä syntyy runsaasti. Käyttäjä kääntyy sisäänpäin tarkkaillen omia sisäisiä tuntemuksiaan. Aistikokemukset herkistyvät ja voimistuvat: värit näyttävät voimakkailta sekä hajut ja tuoksut selvemmiltä. Yksityiskohdat nousevat esiin kokonaisuudessa. Käyttäjä haluaa usein istua kuuntelemassa musiikkia tai katselemassa videota. Hän voi myös vain maata kokemassa myönteisiä elämyksiä kuten rauhaa, rentoutuneisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, itsevarmuutta, itsetietoutta, positiivisuutta, luovuutta sekä ymmärrystä itseä ja elämää kohtaan.[2]

Sivuvaikutukset ja haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabis voi aiheuttaa ahdistus- ja paniikkikohtauksia, masentuneisuutta tai sekavuustiloja. Suurina annoksina, erityisesti syötynä, voi seurauksena olla sekavuustila, joka lievenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mentyä ohi.[3]

Päihtymistila heikentää koordinaatiokykyä, tasapainoa, reaktioaikaa, muistia, tarkkaavaisuutta ja arvostelukykyä. Päihtymistila vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi ajokykyyn.[3][4]

Poltettaessa kannabiksen tärkeimpien terveyshaittojen on oletettu olevan samankaltaisia kuin tupakan. Kannabiksen säännöllinen polttaminen saattaa vaurioittaa keuhkoja. Pitkäaikaista kannabiksenkäyttöä on yhdistetty yskään, hengityksen vinkumiseen, rinnan ahtauteen ja keuhkojen ilmavirtauksen heikentymiseen.[5][4]

American Psychological Associationin vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa runsaallakaan kannabiksen käytöllä varhaisesta teini-iästä 25-vuotiaaksi ei huomattu olevan vaikutusta käyttäjien fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen 35-vuotiaana.[6]

Lääkinnälliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabista käytetään joihinkin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Sen on todettu helpottavan kipua, etenkin hermostollista kipua, parantavan ruokahalua esimerkiksi aids-potilailla, sekä vähentävän kemoterapiaan liittyvää pahoinvointia ja oksettamista. Kannabiksen hyöty psyykkisten häiriöiden hoidossa on kiistanalaista.[7]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen vaikuttavien ainesosien kannabinoidien tappavaa annosta ei tiedetä. Tutkimukset eivät tunne yhtään kannabiksen yliannostuksesta aiheutunutta kuolemantapausta. Kannabikselle oraalisesti altistuneiden koirien tapauksia seurattiin 1998–2002. Suurin annos oli 90 g ja suhteellisesti suurin annos 26,8 g/kg. Kaikki eläimet toipuivat altistuksistaan täydellisesti.[8]

Psyykkiset sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabis aikaistaa psykoosien puhkeamista, todetaan Australiassa tehdyssä 83 tutkimuksen meta-analyysissä. Alkoholilla ei tätä vaikutusta ilmennyt. Yleisesti kannabiksen käyttäjät sairastuvat psykoosiin normaaliväestöä useammin. Erityisessä vaarassa ovat nuorten ihmisten aivot, sillä kannabiksen epäillään häiritsevän nuorten aivojen kehitystä.[9]

British Medical Journalissa julkaistun raportin mukaan teini-ikäisinä kannabista käyttäneiden todennäköisyys saada psykoosi 26 vuoden ikään mennessä on 10 % siinä, missä koko väestössä riski on 3 %. Päätelmät perustuivat Lontoon Psykiatrian instituutin tutkimukseen 759:stä Dunedinissa vuosina 1972–73 syntyneestä henkilöstä. Tutkijat havaitsivat, että vähintään kolmesti kannabista alle 15-vuotiaina polttaneilla oli huomattavasti kohonnut riski kehittää skitsofreenisiä oireita. Tutkimuksessa avustanut epidemiologi Mary Cannon nimesi kannabiksen käytön osatekijäksi skitsofrenian synnyssä. Tutkijaryhmä Maastrichtin yliopistolta tutki lähes 2 500:ta 14–24-vuotiasta saksalaista ja tuli siihen tulokseen, että kannabiksen poltto nuoruusiässä kasvatti psykoottisten piirteiden kehittymisen vaaraa kohtalaisesti. Paljon suurempi riski oli niillä kannabista polttaneilla, joilla oli psykoosialttius ennestään. Näillä henkilöillä riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä enemmän ja varhemmin he olivat kannabista polttaneet. Ryhmän vetäjä päätteli kannabiksen käytön aiheuttavan mahdollisesti jopa 13 % Alankomaiden skitsofreniatapauksista.[10]

The Lancet -lehdessä julkaistussa 35 tutkimuksen meta-analyysissä tutkijat totesivat kannabiksen käytön lisäävän riskiä sairastua psyykkisiin sairauksiin kuten skitsofreniaan 41 %, mutta käyttöannoksista riippuen se saattoi lisääntyä jopa 50–200 %. Katsauksessa arvioitiin, että 14 % psyykkisistä sairauksista Britanniassa olisi kannabiksen aiheuttamia. Mikäli kannabiksen käytöstä luovuttaisiin, ehkäistäisiin maassa vuosittain noin 800 skitsofreniatapausta.[11] Lancet ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, etteikö taustalla olisi muita seikkoja, jotka lisäisivät psyykkisten sairauksien riskiä tai mahdollisuutta siihen, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat todennäköisemmin kokeilemassa kannabista.[12] Suomen Lääkärilehden mukaan tutkimuksen merkittävin uusi tieto on se, että hyvin satunnaisella ja yksittäisellä kannabiksen käytöllä havaittiin selvästi suurentunut riski psykooseihin. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan kannabiksen ja psykoosien suhde on kaksisuuntainen: kannabis voi laukaista psykoosin, mutta toisaalta sitä käyttää myös hoidon huonosti tavoittamia skitsofreenikoita ja muita mielenterveysongelmaisia. Kannabiksen vaikuttavien ainesosien THC:in[13][14][15] ja kannabidiolin[16] vaikutuksia onkin tutkittu myös skitsofrenian hoidossa. Psykiatrian erikoislääkäri Kristiina Kajansalon mukaan Lancetin tulokset sopivat hyvin skitsofrenian haavoittuvuus-kuormitusmalliin: skitsofreniaan altistuneilla ihmisillä sen käyttö voi laukaista psykoosin.[17]

Kannabista käyttäneellä voi olla uneen liittyviä ongelmia vielä päihtymyksen jälkeen.[4] Depersonalisaatio-oireita on kuvattu tyypillisimmin akuutin päihtymyksen aikana tai hieman sen jälkeen. Harvemmin on kuvattu huumeen vaikutuksen alaisena tai sen käytön lopettamisen jälkeen alkaneita depersonalisaatio-oireita, jotka ovat kestäneet pidemmän aikaa.[18][vanhentunut linkki]

Vuodelta 2008 oleva tutkimus tarkastelee kannabispsykoosin ja skitsofrenian välisiä yhtymäkohtia. Archives of General Psychiatry -nimisessä lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kannabispsykoosi ja alkava skitsofrenia saattavat olla sama asia.[19] On tavallista, että akuutin päihtymystilan alaisena olevat kokevat joitakin psykoosin kaltaisia oireita kuten herkkyyttä äänille ja vainoharhaisuutta, mutta nämä katoavat päihtymystilan myötä.[20] Tuoreselvennä Britanniassa suoritettu tutkimus ei havainnut aikaisempien tulosten ennustamaa kasvua psyykkisiin sairauksiin sairastuneiden potilaiden määrässä kannabiksen käytön yleistymisestä huolimatta, vaan diagnoosien määrä on vuosina 1996–2005 pysynyt samana tai jopa hieman laskenut.[21]

Vieroitusoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabis on päihde, joka mahdollisesti aiheuttaa joillekin käyttäjilleen vieroitusoireita. Kannabisvieroitusoireyhtymän kliinistä merkittävyyttä on kuitenkin epäilty, eikä DSM-IV tunnista sitä. Oireyhtymästä on silti kertynyt todisteita. Vieroitusoireet näyttävät olevan pahimmillaan päivinä 2–4 käytön lopettamisen jälkeen ja kestävän kaikkiaan 7–10 päivää.[22]

Neljän saksalaisen yliopiston tutkijat päätyivät tulokseen, jonka mukaan vieroitusoireet ovat verrattain lieviä, lyhytaikaisia ja koskettavat vain vähemmistöä kannabiksen käyttäjistä, jotka on määritelty riippuvaisiksi päihteestään. Ensimmäisenä päivänä käytön lopettamisen jälkeen tutkittujen potilaiden yleisimmin raportoimia vahvoja oireita olivat hikoilu (28 %), nukkumisongelmat (21 %), kuumat aallot (21 %) ja vähentynyt ruokahalu (15 %). Muita yleisesti ilmoitettuja, psyykkisiä oireita olivat levottomuus (20 %), hermostuneisuus (20 %) ja surullisuus (19 %).[23]

Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia (Lääketieteen instituutti) raportoi vuonna 1999, että todetut kannabikseen liittyvät vieroitusoireet ovat yleensä lieviä verrattuna useimpien muiden päihteiden aiheuttamiin.[23] Kannabiksen tapauksessa vieroitusoireista ei ole ihmiselle vaaraa.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asiatietoa kannabiksesta Päihdelinkki. A-klinikkasäätiö. Viitattu 12.3.2017.
  2. a b Kuinka kannabis vaikuttaa minuun? Päihdelinkki. A-klinikkasäätiö. Viitattu 12.3.2017.
  3. a b Kannabis 2011. Päihdelinkki. Viitattu 23.5.2014.
  4. a b c How Does Marijuana Use Affect Your Brain and Body? 2012. National Institute on Drug Abuse. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  5. Smoking Pot May Damage Lungs 31.7.2007. CBS News. Viitattu 8.3.2009. (englanniksi)
  6. Yllättävä tutkimustulos: Marihuanan käyttö nuorena ei lisää sairastelua aikuisena 8.8.2015. Yle. Viitattu 9.8.2015.
  7. Medical marijuana and the mind Harvard Mental Health Letter. 4/2010. Harvard Medical School. Viitattu 12.3.2017.
  8. Janczyk, Pawel ym.: Abstract Veterinary and Human Toxicology. 2004, vol. 46, s. 19-21. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  9. Cannabis Use and Earlier Onset of Psychosis ("the age at onset of psychosis for cannabis users was 2.70 years younger - - than for nonusers. Alcohol use was not associated with a significantly earlier age at onset of psychosis.") Archives of General Psychiatry. Feb 2011. Viitattu 8.2.2011. (englanniksi)
  10. Atkinson, Kent: Cannabis use 'trigger for schizophrenia' The New Zealand Herald. 24.3.2005. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  11. Cannabis risk quantified. New Scientist, 2007, nro 4 August, s. 7. (englanniksi),
    Juhana E. Idänpää-Heikkilä (toim.): Lääkemailmassa tapahtuu: Kannabis lisää riskiä sairastua psykoosiin. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 32, s. 7. (englanniksi): ”Katsaus arvioi, että 14% psykkisistä sairauksista Britanniassa voisi johtua kannabiksen käytöstä. Tämä merkitsisi, että vuosittain ehkäistäisiin 800 skitsofreniatapausta 15 – 34 -vuotiaiden ikäryhmässä, jos kannabiksen käytöstä luovuttaisiin.”
  12. BBC: Cannabis 'raises psychosis risk' 27.7.2007. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi) ”However, they said they could not rule out the possibility that people at a higher risk of mental illness were more likely to use the drug. Study author, Professor Glyn Lewis, professor of psychiatric epidemiology, said: "It is possible that the people who use cannabis might have other characteristics that themselves increase risk of psychotic illness.
    In an accompanying editorial, Danish researchers said the figures presented in the research translated to about 800 potentially avoidable cases of schizophrenia a year in the UK among 15- to 34-year-olds.”
  13. Science: THC effective in the treatment of schizophrenia in four case reports 5.12.2010. International Association for Cannabinoid Medicines. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  14. Schwarcz, Glenn: Synthetic Δ-9-Tetrahydrocannabinol (Dronabinol) Can Improve the Symptoms of Schizophrenia Journal of Clinical Psychopharmacology. kesäkuu 2009. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  15. Schwarcz, Glenn: Synthetic Δ-9-Tetrahydrocannabinol (Dronabinol) Can Improve the Symptoms of Schizophrenia Journal of Clinical Psychopharmacology. kesäkuu 2009. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  16. Szalavitz, Maia: Marijuana Compound Treats Schizophrenia with Few Side Effects: Clinical Trial Time. 20.5.2012. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  17. Ora, Janne: Lancetin tiedot kannabiksen haitoista eivät yllätä suomalaisia huumeasiantuntijoita. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 34, s. 2930-2932.
  18. Medscape: Medication-Associated Depersonalization Symptoms: Discussion (englanniksi)
  19. Familial Predisposition for Psychiatric Disorder 10.11.2008. Archives of General Psychiatry. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
  20. Pot-induced psychosis may signal schizophrenia 3.11.2008. Reuters. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
  21. Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005 Schizophrenia Research. 29.6.2009. Viitattu 8.7.2009.
  22. Psychiatric Times: Does Marijuana Withdrawal Syndrome Exist?
  23. a b Cannabis "Withdrawal" Syndrome Short-Lived, Affects Few, Study Says
  24. HubPages: Marijuana withdrawal symptoms. Insomnia, anxiety, iritability, headache...