Kangasjoki (Keitele)
| Kangasjoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo, Keski-Suomi |
| Kunnat | Keitele, Pihtipudas |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kangasjoen valuma−a. (14.733) |
| Pinta-ala | 101,86 km² [1] |
| Järvisyys | 4,14 % [1] |
| Pääuoman pituus | 23,5 km |
| Pääuoman osuudet | Kangasjoki ←Kangasjärvi ←Valkeisenpuro |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kangasjärvi, Kumpuselkä [2] |
| Laskupaikka | Vuonamonlahti, Kantokylä [3] |
| Sivu-uomat | Sotkupuro, Rikkapuro, Hoikanpuro, Kivipuro |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | alle 147 m [2] |
| Laskukorkeus | 102,3 m [3] |
| Korkeusero | yli 44 m |
| Pituus | 17,7 km |
| Leveys | yli 5 m (17,6 km) |
| Kaltevuus | 2,49 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kangasjoki on Pohjois-Savon Keiteleellä ja Keski-Suomen Pihtiputaalla virtaava 18 kilometriä pitkä Nilakkaan laskeva joki.[3][4]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kangasjoki saa alkuunsa kuivatetusta Kangasjärvestä Pihtiputaalla. Kosteikon pinnankorkeus on noin 147 metriä mpy. Vaikka joki virtaa pääosin kohti kaakkoa, on sen alkutaival siitä poikkeava. Joki virtaussuunta seuraa Keiteleen drumliinikentän harjanteiden suuntausta [5]. Alkutaipaleella joki virtaa puoli kilometriä syväksi kaivetussa uomassa ja vielä puoli kilometriä lisää matalaksi kaivetussa uomassa. Ensimmäisen sillan alitettuaan saapuu joki tasangolle. Kun joki saapuu Kangasjoenniitylle, kääntyy sen uoma kohti kaakkoa. Samalla yhtyy uomaan luoteesta saapuva Kivipuro. Ensimmäisen kahden kilometrin matkalla on uomalle kertynyt pudotusta seitsemän metriä. Pian tämän kohdan alapuolella joki ylittää kuntarajan Keiteleen puolelle. Joki virtaa suoalueella, jossa uomalla on ollut meanderoiva luonne. Joen perkauksissa sen uomaa on täällä oikaistu suoraksi kanavaksi. Oikaisun viereen jääneet joenmutkat ovat kuivillaan, mutta joissakin mutkissa on vieläkin vettä. Neljän kilometrin jälkeen kuntarajasta jokeen yhtyy oikealta puolelta tuleva Hoikanpuro. Yhtymäkodasta hieman ylempänä sijaitsee joen varressa 1,5 hehtaarin tekolampi. Hoikanpuro kasvattaa joenuoman leveyttä merkittävästi, eli valuma-alueita vertailemalla tulee virtaamaan noin puolet lisää. Joki kohtaa ennen Murtokylää Mustinojan, joka laskee Mustinjärvestä ja yhtyy siihen vasemmalta.[2]
Murtokylällä joki painuu Hirsikankaan kahden harjuselänteen väliin muodostuneeseen 1,7 kilometriä pitkään laaksoon. Ensimmäinen koski Rantosenkoski sijaitsee laakson aluosassa ja sen alapuolella sijaitsee pieni suvanto, jossa vedenpinnan korkeus on 129,2 metriä. Suvannon lähettyvillä sijaitsee ensimmäinen joenvarren rakennus. Laakson puolivälissä sijaitsee Myllymäen tila, josta alkaa joen ylittävä metsätie. Ylityshodassa on silta ja sen alapuolella pieni suvanto, jossa vedenpinnan korkeus on 127,6 metriä. Suvantojen välimatka on 570 metriä. Laakson eteläosassa joki saapuu peltoaukean reunaan, mutta jatkaa sen jälkeen metsätaipaleena. Kylän kaakkoispuolella joki alittaa yhdystien 6570, jossa joki haarautuu muodostaen pienen jokisaaren. Matkallaan Nilakkaan joki ohittaa Ahmonkylän itäpuolelta ja suuntaa sitten kohti Kantokylää. Muutamassa kohdassa joki sivuaa tai jopa halkaisee peltoalueita. Tällä osuudella on joessa esimerkiksi Pohjoiskoski, Rikkapuron yhtymäkohdan jälkeen Nahkakoski, sen jälkeen pian Kiertokoski, ja sitten vielä Matilaisenkoski. Joki on nyt paikoitellen jopa 20 metriä leveä. Joessa on vielä kaksi lyhyttä koskea, joista alin on Kotakoski. Viimeinen Myllykoski on lähes puoli kilometriä pitkä koskijakso. Nyt joki ahtautuu maatilojen, peltomaiden ja teiden välistä kohti suistoaan. Ennen järveen laskuaan se alittaa yhdystien 6570. Tossavanlahteen laskee myös Sulkavanjoki, jonka suisto sijaitsee 400 metrin päässä.[3]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan läänin kuvernööri antoi Kangasjärven järvenlaskusta marraskuussa 1880 myönteisen päätöksen. Järvi on tämän jälkeen kuivatettu kosteikoksi. Järvenlaskuyhtiön toimesta vesijättömaa jaettiin kahdeksi, Ala-Kangasjärven ja Ylä-Kangasjärven, tilaksi. Nykyään on järven luusuassa patorakennelma (tai rakennelmia), joilla voi säädellä kosteikkoalueen vedenpinnan korkeutta. Viimeksi toukokuussa 2006 entisen järvialtaan vedet päästettiin Kangasjokeen.[6]
Kangasjoki alkaa Kangasjärvestä, jonka etelärannassa toimi vuosina 1984–1985 sinkkiä tuottava Kangasjärven kaivos. Suljetun kaivoksen alueelta valuu Kangasjärven kosteikkoalueelle happamia ja metallipitoisia vesiä. Avolouhoksen täyttänyt vesi voi saavuttaa alimmillaan happamuustason pH 3 ja vielä järven luusuassa se voi alittaa tason pH 5 arvoja.[6]
Kangasjoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kangasjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.733) sijaitsee Kymijoen vesistön (14) Rautalammin reitin valuma-alueessa (14.7), jonka Nilakan alueeseen (14.73) se kuuluu. Kangasjoen valuma-alueen pinta-ala on 101,86 neliökilometriä (myös 97,29 km² [4]) ja sen järvisyys on 4,14 %. Valuma-alueesta suuri osa kuuluu Keiteleelle, mutta sen latvaosat sijaitsevat Pihtiputaalla.[7][1]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääuomaan valitaan kahdesta toisiinsa yhtyvästä jokihaarasta se, jonka virtaama on suurempi. Jos virtaamatietoja ei ole käytettävissä, voidaan pienellä valuma-alueella verrata jokihaarojen valuma-alueiden pinta-aloja keskenään. Pääuomaan valitaan siis se jokihaara, jonka valuma-alue on suurempi. Kangasjoki, joka laskee Nilakkaan, toimii valuma-alueen alajuoksulla laskujokena. Alajuoksulla on Kangasjoella kaksi suvu-uomaa, joiden valuma-alueiden pinta-alat ovat 14 km² ja 11 km². Keskijuoksulla hoikanpuron valuma-alueen ala on 21 km², kun yhtymäkohdan yläpuolella on Kangasjoen valuma-aluetta 38 km². Vesistöviranomainen on merkinnyt Kangasjoen alkukohdaksi Kangasjärven, jonka valuma-alue on enää 11 km². Tämä valuma-alue muodostaa Kangasjoen latva-alueen.[4]
Valuma-alueen pääuoma muodostuu Kangasjoesta ja Kangasjärvestä, sekä latva-alueen ojista. Tässä esityksessä on latvaojaksi valittu Ylä-Valkeisen laskuoja Valkeispuro. Kangasjoen pituus saadaan laskemalla yhteen vesistöviranomaisen Paikkatietoikkunassa julkaistujen eri osuuksien pituudet. Kangasjoen pituus on silloin 17,7 kilometriä ja Valkeisenpuron 5,8 kilometriä. Pääuoman pituudeksi voidaan silloin ilmoittaa 23,5 kilometriä.[4][2]
Virtavesiä ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kangasjoen alin sivu-uoma on oikealta yhtyvä Sotkupuro, jonka keskijuoksua kututaan Tuohipuron ja yläjuoksua Huosiospuron nimellä. Yläjuoksulla on pieni Öyköstä alkava sivuhaara Öykönpuro. Kantokylän pohjoispuolella Kangasjokeen yhtyy oikealta Rikkapuro, joka saa runsaasti vettä Pyydysnevalta. Puro alkaa Rikkajärvestä, johon laskee Kinturista alkava Kyökönpuro. Kinturiin laskee vielä lyhyt Kivipuro. Rikkapuro on yhdistetty Rikkakanavalla Hoikanpuroon, joka yhtyy Kangasjokeen oikealta Rikkanevalla. Tästä hieman alemmaksi sijoittuu vasemmalta yhtyvä Mustinpuro. Kangasjoenniityllä Kangasjokeen yhtyy oikealta tuleva Kivipuro, joka saa alkunsa Kotijärvennevalta ja Kotijärvestä. Kivipuron sivu-oja on Lotakonpuro. Kangasjoki alkaa Kangasjärvestä. Järven luoteisosaan laskee Valkeispuro. Valuma-alueen suot ja metsämaat on tiheästi ojitettu, mutta ojilla ei yleenä ole karttanimiä.[3][2]
Valuma-alueella on 13 vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Yksi järvistä, Kangasjärvi (165 ha), on useaan kertaan kuivatettu järvi. Sotkupuron valuma-alueelta löytyvät Öykkö (12 ha), Tuohilampi, Hautolampi (2 ha) ja Huosionlampi. Kantokylässä sijaitsee pieni Kantolampi. Rikkapuron latvoilla on Rikkajärvi (47 ha), johon laskee Rikkakylästä lampi ja lännestä tuleva Kyökönpuro, jossa sijaitsee Rimminlampi (3 ha). Puroon yhtyy etelästä tuleva oja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Samiset, joista pohjoisin lampi Salminen (2 ha) on suurin. Kyökönpuro on Kinturin (133 ha) laskupuro. Mustinpuron laskee Mustinjärvestä (17 ha). Hoikanpuron valuma-alueella sijaitsee ainoastaan Hoikanlampi (5 ha) ja Kivipuron valuma-alueella Kotijärvi (16 ha). Kangasjärveen laskee lähellä sijaitseva pieni Maislampi (1 ha) ja kauempaa tulee Pitkä-Valkeisen (2 ha), Ylä-Valkeisen ja Keski-Valkeisen yhteinen laskuoja Valkeisoja. Myös Löytölampi (14 ha) on merkitty Kangasjoen valuma-alueeseen, vaikka se sijaitsee kauempana. Nykyään se on sijoitettu Viitasaaren reitin valuma-alueen Saanijärven valuma-alueeseen (14.49), mutta sen uudesta järvinumerosta ei ole tietoa.[7][3][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f Kangasjoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.4.2025.
- ↑ a b c d e f Kangasjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.4.2025.
- ↑ a b c d Kangasjoen valuma-alue, joensuu Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.4.2025.
- ↑ Mäkinen, Kalevi & al.: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, s. 32. Helsinki: Suomen Ympäristöministeriö, 2007. 14 / 2007 ISBN 978-952-11-2662-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 2.5.2025.
- ↑ a b Rissanen, Jari: Kangasjärven kaivos kaivostutkijat.bloggaajat.fi. 4.9.2019. Viitattu 2.5.2025.
- ↑ a b Kangasjoen valuma-alue (14.733) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.4.2025.