Kanelisavannisieppo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanelisavannisieppo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Savannisiepot Bradornis
Laji: infuscatus
Kaksiosainen nimi

Bradornis infuscatus
(A. Smith, 1839)

Alalajit[2]
  • B. i. benguellensis
  • B. i. infuscatus
  • B. i. namaquensis
  • B. i. placidus
  • B. i. seimundi
Katso myös

  Kanelisavannisieppo Wikispeciesissä
  Kanelisavannisieppo Commonsissa

Kanelisavannisieppo (Bradornis infuscatus) on sieppoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Afrikan eteläosista.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanelisavannisieppo voi kasvaa noin 20 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Kanelisavannisieppo on yksivärisen harmahtavan ruskea ja vatsa on hieman selkää vaaleampi.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanelisavannisiepon levinneisyysalue ulottuu Angolasta Namibian ja Botswanan kautta Etelä-Afrikkaan.[1] Lajin elinympäristöä ovat kuivat akaasiasavannit ja pensaikot. Lintu liikkuu yksin tai pareittain ja syö hyönteisiä ja muita selkärangattomia eläimiä. Kanelisavannisieppo rakentaa kuppimaisen pesän pensaaseen.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Agricola infuscatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Bradornis infuscatus (TSN 558915) itis.gov. Viitattu 8.8.2020. (englanniksi)
  3. a b Peter Hancock,Ingrid Weiersbye: Birds of Botswana, s. 330. Princeton University Press, 2015. ISBN 9780691157177. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.8.2020). (englanniksi)
  4. a b Ian Sinclair: Pocket Guide to Birds of Namibia, s. 439. Struik, 2017. ISBN 978-1-77584-522-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.8.2020). (englanniksi)