Kanarianlaakeri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanarianlaakeri
Laurus azorica 1c.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Laurales
Heimo: Laakerikasvit Lauraceae
Suku: Laakeripuut Laurus
Laji: azorica
Kaksiosainen nimi

Laurus azorica
(Seub.) Franco[2]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kanarianlaakeri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kanarianlaakeri Commonsissa

Laurobasidium lauri -loissieni laakeripuun rungolla.

Kanarianlaakeri (Laurus azorica) on laakeripuiden (Laurus) sukuun ja laakerikasvien (Lauraceae) heimoon kuuluva ikivihreä puu tai pensas. Kanarianlaakeri on laurisilvametsien tärkeimpiä lajeja.[3][4] Se on yleisimpiä lajeja pilvimetsissä Azoreilla.[5]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runko, oksat ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanarianlaakerin runko ja oksat ovat melko sileitä ja vaaleanruskeita. Lehdet ovat suikean soikeat kärjistään terävät. Lehtilaita on ehyt ja usein aaltoileva. Lehdissä on aromaattisia nystyjä lehtisuonien tyvissä. Lehtien väri on nuorena vaaleanvihreä mutta lehdet tummuvat vanhemmiten.[3][4]

Kukat ja hedelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanarianlaakerin kaksikotinen eli sen heteet ja emit ovat eri kasveissa.[5] Sen kukat ovat vihreänkellertäviä ja pieniä. Ne tulevat rykelminä lehtihankoihin. Hedelmät ovat luumarjoja pitkulaisia, soikeita, noin 15 millimetriä pitkiä. Nuorina hedelmät ovat vihreitä ja tummuvat kypsyessään jolloin niiden väri on lähellä oliivin hedelmien väriä.[3][4]

Kasvupaikat ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se kasvaa 100–1 000 metrin korkeudessa mutta runsaasti sitä esiintyy 300–600 välilla olevalla vyöhykkeellä. Kanarianlaakeri on Kanariansaarilla, Azoreilla ja Madeiralla endeemisenä kasvava laji.[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanarianlaakerin marjoja on joskus aiempina vuosina käytetty öljyn valmistamseen. Öljyä on käytetty terveydenhoidossa sekä lappuöljynä. Puuainesta on hiillettiin myös ennen jonkin verran puuhiileksi.[5] Vanhempien puiden runkoihin saattaa tulla haarakkaita muistuttavaa Laurobasidium lauri -loissientä. Sienestä on saatu öljyä jolla on havaittu olevan lääkinnällisiä vaikutuksia.[6][7][4]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Silva, L. & Beech, E.: Laurus azorica IUCN Red List of Threatened Species. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.7.2019. (englanniksi)
  2. Laurus azorica (Seub.) Franco Global Biodiversity Information Facility – GBIF. Viitattu 19.7.2019. (englanniksi)
  3. a b c Neffati, Mohamed & Najjaa, Hanen & Máthé, Ákos: Medicinal and Aromatic Plants of the World – Africa, s. 104–105. Springer. ISBN 978-94-024-1120-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.7.2019).
  4. a b c d Aarnio, Leena, s. 269.
  5. a b c d Liang, Xi-Jian & Hinsinger, Damien Daniel & Elias, Rui Bento & Strijk, Joeri Sergej: The plastome sequence of Laurus azorica (Seub.) Franco, an endemic tree species of the Azores islands. Mitochondrial DNA Part B, 2019, 4. vsk, nro 1, s. 363–365. doi:10.1080/23802359.2018.1545536. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.7.2019. (englanniksi)
  6. Martin, ML. & Sagredo, JA. & Morais, J. & Sánchez, MT. & Sevilla, MA. & San Roman, L.: Pharmacological study of certain extracts of Laurobasidium lauri. Journal of Ethnopharmacology, 1989, nro 1–2, s. 71–80. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.7.2019. (englanniksi)
  7. Laurobasidium lauri (Geyler) Jülich, 1982 Plant Parasites of Europe, leafminers, galls and fungi. Viitattu 19.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]