Kampin vanha linja-autoasema

Kampin linja-autoasema
	; Linja-autoaseman alue ilmakuvassa vuonna 1964. Etualalla linja-autoasemarakennus, oikealla Maanviljelijäin Maitokeskuksen kortteli, laiturialueiden takana Tennispalatsi ja Autotalon kortteli. Asema-alueen keskellä oli Shellin huoltoasema.
Sijainti	Helsinki
Kaupunginosa	Kamppi
Perustettu	1934
Lakkautettu	2005
Koordinaatit	60°10′11.07″N, 24°56′4.94″E
Aiheesta muualla
	Wikimedia Commons
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kampin vanha linja-autoasema (tai Helsingin linja-autoasema) sijaitsi Helsingin keskustassa nykyisen Narinkkatorin, Lasipalatsinaukion, Kampin keskuksen ja Tennispalatsinaukion paikalla. Se korvattiin vuonna 2005 maanalaisella linja-autoterminaalilla, joka on rakennettu osaksi Kampin keskusta.

Historia

Vielä 1800-luvulla Kamppi sijaitsi asemakaavoitetun Helsingin ulkopuolella, ja vuodesta 1833 alkaen siitä tuli Turun kasarmin aluetta. Linja-autoliikenteen käyttöön Kampin kenttä muutettiin vuonna 1934, kun kasarmin tontti siirtyi valtiolta Helsingin kaupungille. Kampista tuli sekä paikallis- että kaukoliikenteen linja-autoasema.^[1]

Kasarmin entisen talousrakennuksen, nykyisen Kulttuurikasarmin muutos linja-autoaseman asemarakennuksesi valmistui vuonna 1936.^[1] Muutostyöt suunnitteli Gunnar Taucher.^[2] Samana vuonna aseman reunaan valmistui Lasipalatsi. Kaukoliikenteen lähtölaiturit sijaitsivat asemarakennuksen ja Lasipalatsin välissä nykyisellä Lasipalatsinaukiolla^[1], tulolaituri välittömästi asemarakennuksen länsipuolella. Siitä edelleen länteen sijaitsi lähiliikenteen laiturialue. Laiturialueita olivat pitkään myös nykyisen Hotelli Presidentin paikalla sijainnut Olavinkenttä sekä Simonkadun varrella nykyisen Scandic-hotellin paikalla sijainnut Simonkenttä, jonka jyrkkä kalliorinne erotti muusta laiturialueesta. Olavinkentältä lähtivät linja-autot Jorvaksentietä pitkin Etelä-Espooseen^[3], Simonkentältä taas muutamat Helsingin sisäiset linjat Haagan ja Pitäjänmäen suuntaan.

Linja-autoasemaa liittynyt Matkahuollon tavara-asema sijaitsi aikoinaan nykyisen Graniittitalon paikalla.^[4] Hotelli Presidentin ja Graniittitalon rakentamisen jälkeen linja-autojen pitkäaikaisempaan pysäköintiin käytettiin Leppäsuon aluetta Pohjoisen rautatiekadun länsipäässä, johon myös tavara-asema väliaikaisesti sijoitettiin.^[5]

Linja-autojen siirto maan alle

Linja-autoaseman siirtämistä muualle suunniteltiin vuosikausia, ja aihe herätti runsaasti julkista keskustelua. Aseman siirtämistä kaavailtiin esimerkiksi Tennispalatsin tontille, sillä vielä 1990-luvulla Tennispalatsi oli määrä purkaa. Vuonna 1999 järjestettiin Kampin suunnittelukilpailu, jonka voitti SRV. Suunnitteluvaihe päättyi vuonna 2001, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelmat keväällä 2002. Rakentaminen alkoi syksyllä 2002.^[6]

Kampin keskus maanalaisine linja-autoterminaaleineen avattiin kesällä 2005.^[1] Uusi matkakeskus yhdisti toisiinsa kauppakeskuksen, linja-autoterminaalin ja Kampin metroaseman. Kokonaisuus, johon kuuluivat Kampin kauppakeskus sekä sitä ympäröivät uudisrakennukset ja torialueet, valmistui keväällä 2006.^[2] Vanhan linja-autoaseman alueesta tuli pääosin jalankulkualuetta.^[1] Osa paikallisliikenteestä siirrettiin päärautatieaseman länsipuolelle Elielinaukiolle, joka avattiin liikenteelle syksyllä 2000.

Entinen asemarakennus remontoitiin Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytilaksi, jota kutsuttiin nimellä Laituri. Rakennukseen avattiin myös ravintola.^[2] Vuodesta 2023 vanha asemarakennus laajennusosineen on tunnettu viihde- ja tapahtumakeskus Kulttuurikasarmina.^[7]

Kuvia

Asemarakennukseen jonottavia matkustajia kesäkuussa 1940.
Asemarakennus sisältä.
Linja-autoja Tennispalatsin edustalla 1960-luvulla.
Linja-autuasema Sähkötalon katolta nähtynä 1970-luvulla. Oikealla Kampinkatu (nyk. Urho Kekkosen katu) ja sen varrella Hämäläistentalo (Tavastia-klubi). Taustalla Innotalo, Postitalo ja Helsingin keskustan Sokos.
Linja-autoja ja matkustajia laitureilla vuonna 1977.

Lähteet

1 2 3 4 5 Kolbe, Laura: Kamppi – Helsingin tuntematon ydinkeskusta 24.4.2025. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.3.2026.
1 2 3 Järvenpää, Eeva: Kamppi sai nimensä Turun kasarmin harjoituskentästä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.3.2008. Viitattu 5.3.2026.
↑ Jussi Iltanen: ”Paikallisliikenne”, Helsinki 1960: Kasvava kaupunki kuvissa ja kartoissa, s. 20–21, 23. AtlasArt, 2019. ISBN 978-952-5-67191-9
↑ Helsinki saa Vartiosaaren, KOP liiketontin Kampista. Helsingin Sanomat, 12.5.1978. Artikkelin verkkoversio.
↑ Kampin ja Töölön rajalle tulossa tuhannen helsinkiläisen asuntoalue; Linja-autojen tavara-asema saanut jälleen jatkoaikaa Leppäsuolla. Helsingin Sanomat, 18.1.1993. Artikkelin verkkoversio.
↑ Perkkiö, Paavo: ”Konsensus ei ole mielenkiintoista”, Kaupungin sielua etsimässä: kertomus Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykyaikaan, s. 164–169. (Toimittanut Pertti Mustonen.) Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto, 2010. ISBN 978-951-37-5793-9
↑ Helsingin entisestä linja-autoasemasta tulee Kulttuurikasarmi Rakennustaito. 12.12.2022. Viitattu 5.3.2026.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kampin vanha linja-autoasema Wikimedia Commonsissa

Vuosien 1956, 1964, 1972 ja 1998 ilmakuvat linja-autoasemasta Helsingin karttapalvelussa

[Kolbe-1] 1 2 3 4 5 Kolbe, Laura: Kamppi – Helsingin tuntematon ydinkeskusta 24.4.2025. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.3.2026.

[HS-2] 1 2 3 Järvenpää, Eeva: Kamppi sai nimensä Turun kasarmin harjoituskentästä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.3.2008. Viitattu 5.3.2026.

[3] Jussi Iltanen: ”Paikallisliikenne”, Helsinki 1960: Kasvava kaupunki kuvissa ja kartoissa, s. 20–21, 23. AtlasArt, 2019. ISBN 978-952-5-67191-9

[4] Helsinki saa Vartiosaaren, KOP liiketontin Kampista. Helsingin Sanomat, 12.5.1978. Artikkelin verkkoversio.

[5] Kampin ja Töölön rajalle tulossa tuhannen helsinkiläisen asuntoalue; Linja-autojen tavara-asema saanut jälleen jatkoaikaa Leppäsuolla. Helsingin Sanomat, 18.1.1993. Artikkelin verkkoversio.

[6] Perkkiö, Paavo: ”Konsensus ei ole mielenkiintoista”, Kaupungin sielua etsimässä: kertomus Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykyaikaan, s. 164–169. (Toimittanut Pertti Mustonen.) Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto, 2010. ISBN 978-951-37-5793-9

[7] Helsingin entisestä linja-autoasemasta tulee Kulttuurikasarmi Rakennustaito. 12.12.2022. Viitattu 5.3.2026.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]