Kalifornianpyöriäinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalifornianyöriäinen
Kalifornianpyöriäisen koko suhteessa ihmiseen
Kalifornianpyöriäisen koko suhteessa ihmiseen
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Heimo: Pyöriäiset Phocoenidae
Suku: Phocoena
Laji: sinus
Kaksiosainen nimi
Phocoena sinus
Norris & McFarland, 1958
Levinneisyyskartta
Kalifornianpyöriäisen levinneisyys
Kalifornianpyöriäisen levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kalifornianpyöriäinen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kalifornianpyöriäinen Commonsissa

Kalifornianpyöriäinen eli vaquita (Phocoena sinus) on pienikokoinen, äärimmäisen uhanalainen pyöriäislaji.[1] Vuoden 2016 lopulla niitä arveltiin olevan jäljellä vain 30 yksilöä.[2] Laji uhkaa kuolla sukupuuttoon kahdessa vuodessa. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin bajanpyöriäinen.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornianpyöriäinen on pienin pyöriäislaji. Se voi kasvaa puolitoista metriä pitkäksi. Selkäpuoli on tummanharmaa, vatsa lähes valkea. Naaras on hiukan isompi kuin koiras. Poikasella on valkeita pilkkuja evissään.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornianpyöriäinen on Kalifornianlahden endeeminen laji.[5] Sitä tavataan harvoin yli 30 metrin syvyydessä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornianpyöriäinen syö kalaa ja mustekaloja.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornianpyöriäinen tulee ilmeisesti sukukypsäksi kolmen-kuuden vuoden iässä. Kiima-aika alkaa huhtikuun puolivälissä ja jatkuu toukokuulle. Tiineys kestää kymmenen kuukautta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rojas-Bracho, L., Reeves, R.R., Jaramillo-Legorreta, A. & Taylor, B.L.: Phocoena sinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)
  2. Vaquitoja on enää jäljellä 30 yksilöä Kainuun sanomat. 9.3.2017.
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 23.11.2010.
  4. a b Devon Landes: Animal Diversity Web Viitattu 1.9.2007.
  5. Kuvat ja videot Greenpeace. Viitattu 1.9.2007.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.