Kalevantie (Tampere)
Kalevantie on Tampereella sijaitseva vilkasliikenteinen katu. Se on yksi keskustaan johtavista sisääntuloväylistä ja tärkeä joukkoliikenteen reitti.[1][2]
Kadun pituus on noin kolme kilometriä. Sen länsipää sijaitsee keskustassa Sorinsillan luona; siitä katu suuntautuu itään Kalevankankaalle, kohti Messukylää ja Kangasalaa. Kalevantien pohjoispuolelle rajautuvat Tullin, Liisankallion ja Kalevanrinteen kaupunginosat, eteläpuolelle Kalevanharjun ja Järvensivun kaupunginosat. Kadun itäpää on Vuohenojan alueella Iidesranta-nimisen tien ja Messukyläntien risteyksessä.[1][3][4][5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa nykyisestä Kalevantien katulinjasta näkyy jo vuoden 1758 kartassa, jonka laati maanmittari Isaac Lithov. Paikalla kulki silloin valtakunnallinen maantie.[6]
Tampereen asemakaavaan katu merkittiin vuonna 1897, jolloin se sai Kalevalaan perustuvan nimen Kalevankatu.[7] Kadun reunaan tehtiin 1800-luvun lopulla puuistutuksia, joita on edelleen jäljellä Tampereen yliopiston keskustakampuksella.[8][9]
Nykyinen kadunnimi Kalevantie on peräisin vuodelta 1936.[7]
Rakennuskanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalevantien ja Yliopistonkadun risteyksessä on Tampereen yliopiston päärakennus (ent. Yhteiskunnallinen korkeakoulu, Toivo Korhonen 1960). Pirkanmaan maakuntakaavassa yliopistorakennus, sen laajennusosat ja ympäröivä puisto on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[10]
Yliopistoa vastapäätä Kalevantien toisella puolella on monumentaalinen Tampere-talo (Sakari Aartelo ja Esa Piironen 1990) sekä sen kylkeen rakennettu 11-kerroksinen Hotelli Marriott (Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston 2020).[11][12]
Kalevantien varrella on myös kaksi Museoviraston määrittelemää, valtakunnallisesti merkittävää rakennuskulttuurikohdetta: Kalevankankaan hautausmaa ja Kalevan alue.[13][14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kalevanrinteen osayleiskaava: selostus (PDF) s. 13. Tampere: Tampereen kaupunki, 2011. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Asemakaava 8489: liikennevaikutukset (PDF) dia 2. Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 28.8.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Reijonen, Anna-Maarit: Sorinkatu 6–8, Tampere: rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 5. VR Yhtymä & Arkkitehtitoimisto Olli Kumpulainen, 2007. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 20–21. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
- ↑ a b Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 87. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
- ↑ Helen & Seppänen 2015, s. 103.
- ↑ Tervetuloa Keskustakampukselle! Tampere: Tampereen yliopisto. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 4, 8, 19, 208–209. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 11.6.2022.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 2: Tampere-talo. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 11.6.2022.
- ↑ Lahti, Markku & Mukala, Jorma: Tampereen arkkitehtuuriopas 1900–2021, s. 118–120, 133. Tampere: Tampereen historialliset museot, 2021. ISBN 978-952-371-023-8.
- ↑ Kalevankankaan hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Kalevan kirkko ja kaupunginosa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 1.9.2019.