Kajaanin Runoviikko
Kajaanin Runoviikko on Eino Leinon hengessä vuosittain järjestettävä sanataiteen tapahtuma, alun perin nimeltään Sana ja sävel. Tapahtumaa on vietetty vuodesta 1976 runon ja suven päivän (6. heinäkuuta) aikoihin. Kajaanin Runoviikko oli Finland Festivalsin vuoden 2007 festivaali.
Taisto Reimaluoto on ollut Runoviikon taiteellisena johtaja vuosina 2011–2018. Vuonna 2019 taiteellisena johtajana aloitti Kati Outinen .
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtuman perustaja on oopperalaulaja Rauno Keltanen ja sen ensimmäinen taiteellinen johtaja Veikko Sinisalo (1976–1985). Kajaanin Runoviikko on vanhin Suomen lausuntataiteen festivaaleista. Kainuun Eino Leino -seura, jonka syntysanat Rauno Keltanen myös lausui, oli alun perin ja edelleen vahvasti tapahtumassa mukana. Tapahtuman taiteellisina johtajina ovat toimineet Aino-Maija Tikkanen (1985–1987), Timo Tiusanen, Ari Kallio (1988), Juhani Niemelä (1989–1994), Hannu Huuska (1995–2000), Antti Virmavirta (2001–2003), Sina Kujansuu (2004–2006), Kirsi-Kaisa Sinisalo (2007–2010), Taisto Reimaluoto (2011–2018) ja Kati Outinen (2019-). Veikko Sinisalon aloitteesta perustettu Veikko Sinisalon Stipendirahasto on järjestänyt vuodesta 1978 Veikko Sinisalo -lausuntakilpailun nuorille lausujille. Voittajasta käytetään nimeä Vuoden nuori lausuja.
Vuoden 2004 Runoviikolla pidettiin Kajaanin Runoviiko - Sanan ja Sävelen Ystävät ry:n perustamiskokous. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Runoviikon toimintaa aatteellisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti. Yhdistys on keskittynyt pääasiassa tapahtuman oheistoimintaan ja Kajaanin Runoviikon sekä runouden tunnetuksi tekemiseen eri ryhmille.
Eino Leino -seura ja tapahtuma myötävaikuttivat siihen, että Eino Leinon syntymäpäivä 6.7. on vuodesta 1992 ollut virallinen liputuspäivä, runon ja suven päivä.
Ohjelmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runoviikon ohjelmisto koostuu vuosittain kymmenistä esityksistä ja tilaisuuksista. Jokainen tapahtuman taiteellinen johtaja on tuonut tapahtumaan oman painotuksensa ja teemansa. Joukko tapahtuman tilaisuuksia pysyy vuodesta toiseen ohjelmistossa ja luovat tapahtumaan rungon, jonka ympärille muu toiminta jäsentyy. Poikkeuksen muodostaa Vuoden nuori lausuja -tapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailun voittaneelta nuorelta lausujalta tilataan seuraavaksi vuodeksi esitys Runoviikolle. Vuoden 2006 Vuoden nuori lausuja oli helsinkiläinen Noora Dadu. Runoviikolla 2008 voittajaksi valittiin helsinkiläinen Tuukka Vasama.
Runoviikon vuosittaiset tilaisuudet
- Runoviikon avajaiset (Tilaisuuteen sisältyy Kajaani-puhe, jonka vuonna 2007 piti professori Jukka Kekkonen.)
- Eino Leino -iltamat (Järjestää Kainuun Eino Leino -seura.)
- Veikko Sinisalon kirkkoilta (Järjestää Veikko Sinisalon Stipendirahasto)
- Maakunnat kohtaavat -katselmus (Maakunnallisten harrastajien ja ammattilaisten omaleimaisia esityksiä.)
- Runokiven paljastus (v. 2004 lähtien). Runokivi sisältää kullekin Runoviikolle valitun Suven runoilijan tekstin. Yhdessä runokivet muodostavat Runopolun. Tekstin runokiveen ovat kirjoittaneet Arto Lappi (2004), Risto Rasa (2005), Sirkka Selja (2006), Paavo Haavikko (2007) ja Lassi Nummi (2008).
- Iiron Koulu (Iiro Kajas haastattelee vieraitaan.)
- Runon ja suven -päivän lipunnosto (Eino Leinon päivän aamuna lipunnostossa herkistytään kuulemaan lausunta- ja musiikkiesityksiä)
- Veikko Sinisalo -kilpailu (Järjestetään joka toinen vuosi, kilpailun voittajaa kutsutaan vuoden nuoreksi lausujaksi.)
- Runoduathlon (Järjestää Kainuun kirjailijat ry.)
- Syntyjä syviä (Järjestetään yhteistyössä Elias Lönnrot -seuran kanssa.)
Eino Leinon kotipaikkakysymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leino syntyi Paltamossa, mutta tapahtumaa vietetään Kajaanissa. Kajaanilaiset ja paltamolaiset kiistelevät, kumman kunnan perintöä Leino ja hänen runoutensa kantaa. Asia on mutkikas, koska Leinon syntyessä 1878 Paltaniemen kylä oli Paltamon kunnan kirkonkylä. Virallisesti Leino oli siis paltamolainen. Leinon syntymäkoti Hövelö sijaitsi pienen lahden pohjukassa Kajaanijoen Paltajärveksi kutsutun suvannon pohjoisrannalla Paltaniemen kylässä. Nykyään Paltamoksi kutsuttava kylä Kiehimäjoen suussa sijaitsee Oulujärven pohjoisrannalla ja Paltaniemi järven itärannalla. Järven yli matkaa on runsas peninkulma, mutta maitse järveä täytyy kiertää kylästä toiseen lähes 50 kilometriä Kajaanin keskustan kautta. Kajaaniin Paltaniemeltä on maitse vain 10 kilometriä, joten kylä liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan 1954 ja kaupunkiin 1977. Paltamon Kiehimästä muodostui kunnan nykyinen kirkonkylä ja keskus. Hövelön vanha päärakennus purettiin sittemmin, mutta sen rekonstruktio rakennettiin 1978 Paltaniemen kirkon läheisyyteen Oulujärven rannalle.
Pääosa Runoviikon tapahtumista on Kajaanissa. Kainuun Eino Leino -seura on maakunnallinen ja tapahtumia järjestetään Paltaniemen kirkonkylän lisäksi Paltamon Mieslahden kylässä Kainuun kansanopistolla.