Kaitanokkakuovi
| Kaitanokkakuovi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Kuovit Numenius |
| Laji: | tenuirostris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Numenius tenuirostris |
|
| Katso myös | |
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on hävinnyt eli sukupuuttoon kuollut, viimeksi Marokossa tavattu kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817. Viimeinen varmistettu näköhavainto lajista on vuodelta 1995.[2][3]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 36–41 senttimetriä, siipien kärkiväli 80–92 senttimetriä ja paino noin 250–360 grammaa. Se vastaa kooltaan pikkukuovia, mutta muistuttaa ulkomuodoltaan enemmän kuovia. Kaitanokkakuovin nokka on kapeampi ja hennompi kuin kuovilla. Sukupuolet ovat keskenään samanväriset, naaras on koirasta hiukan suurempi.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitanokkakuovin viimeisistä yksilöistä ei ole tarkkoja tietoja, mutta ilmeisesti se pesi erittäin harvinaisena Siperian länsiosissa Ob-joen laaksossa ja yläjuoksulla Taran kaupungin tienoilla. Laji oli äärimmäisen uhanalainen jo 1990-luvulla: kannan suuruudeksi arvioitiin 50–270 yksilöä ja havainnot olivat vähenemään päin. Taantumisen syyt ovat tuntemattomat, mutta metsästys lajin muuttoalueilla Itä- ja Keski-Euroopassa on ollut voimakasta. Myös soiden ja kosteikkojen kuivatukset peltomaiksi ovat vähentäneet lajille sopivia pesimäalueita.
Kaitanokkakuovi on muuttolintu, joka talvehtii Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitanokkakuovi pesii taigan soilla. Talvehtimisalueillaan laji viihtyy suola-altailla ja kosteikoilla, mielellään kuovien seurassa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitanokkakuovin pesä on maassa ja munia on tavallisesti neljä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaitanokkakuovi syö pieniä selkärangattomia eliöitä, joita se tonkii mudasta pitkällä, käyrällä nokallaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- Buchanan, G.M., Chapple, B., Berryman, A.J., Crockford, N., Jansen, J.J.F.J. and Bond, A.L. (2024), Global extinction of Slender-billed Curlew (Numenius tenuirostris). Ibis. https://doi.org/10.1111/ibi.13368
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Numenius tenuirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2025-2. 2025. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Graeme M. Buchanan, Ben Chapple, Alex J. Berryman, Nicola Crockford, Justin J. F. J. Jansen, Alexander L. Bond: Global extinction of Slender‐billed Curlew ( Numenius tenuirostris ). Ibis, 17.11.2024. doi:10.1111/ibi.133268 ISSN 0019-1019 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Useita eliölajeja julistettiin sukupuuttoon kuolleiksi Yle. 10.10.2025. Viitattu 11.10.2025.