Kairouanin suuri moskeija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Panoraamakuva Kairouanin suuresta moskeijasta

Kairouanin suuri moskeija (arab. جامع القيروان الأكبر‎) sijaitsee UNESCO:n maailmanperintökohteisiin kuuluvassa Kairouanin kaupungissa Tunisiassa. Moskeija kuuluu islamilaisen arkkitehtuurin suurimpiin monumentteihin Pohjois-Afrikassa.

Kairouan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kairouanin kaupungin perustajana pidetään Ukba ibn Nafia, joka 670-luvulla valloitti nykyisen Tunisian alueen umaijadikalifi Muawijan alaisuudessa. Alueen vanha keskus Karthago hävitettiin ja hylättiin, koska sitä oli rantakaupunkina vaikea puolustaa Bysantin laivastoa vastaan. Uudeksi hallintokeskukseksi ja varuskuntakaupungiksi rakennettiin Kairouan, joka oli kahden päivämatkan päässä merestä. Se säilyi tärkeänä kaupunkikeskuksena, vaikka 800-luvulla aghlabidiemiirit hallitsivat omista palatsikaupungeistaan ja 900-luvulla fatimidit siirsivät hallinnon Mahdiaan ja Kairoon ja 1200-luvulla Tunis otti pääkaupungin paikan.[1][2]

Moskeija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuva Kairouanin suuresta moskeijasta piirroksena
Suuren moskeijan rukoushalli
Kairouanin suuren moskeijan minbar on maailman vanhin. Nykyisin se on suojattu lasilevyillä (Postikortti vuodelta 1900).

Moskeijan perustajana pidetään käskynhaltija Ukba ibn Nafia, joka olisi pian valloituksen jälkeen antanut rakentaa sen. Muawija oli Lähi-idän arabivaltion ensimmäinen hallitsija, josta on säilynyt aikalaistietoa kolikkoina ja piirtokirjoituksina.[3] Muawijan hallituskaudelta ei ole löydetty merkkejä islaminuskosta, joten alkuperäinen temppeli ei ehkä ollut vielä islamilainen moskeija.[4] Muawija käytti virkakielenä kreikkaa[5] ja esiintyi Damaskoksessa sijainneen Johannes Kastajan haudan suojelijana. Muawijan lyömissä rahoissa esiintyi Johannes Kastaja irti leikattuine päineen.[6] Berberit hävittivät Ukban rakennuksen vuonna 690, ja uusi temppeli rakennettiin sen tilalle vuonna 703 marwanidien kalifaatin aikana.[7]

Moskeijassa sijaitsee vanhin säilynyt moskeijan saarnastuoli eli minbar, tosin moneen kertaan uudistettuna. [8][9] Läntisen islamin ensimmäinen minareetti rakennettiin juuri Kairouanin suureen moskeijaan vuonna 836 abbasidien vallan aikana. [10] Sen nelikulmainen malli saatiin roomalaisesta Salaktanin majakasta. Kuten majakasta, myös minareetin huipulta saattoi loistaa valo. Yöllä se saatiin aikaan tulen avulla ja päivällä lasitettujen tiilien avulla, jotka heijastivat auringonvaloa. Valo symboloi paitsi abbasidien, myös islamin valtaa ja viittaa Koraanin jakeeseen: "Jumala on taivaan ja maan valo" (24:35).[11] Yleisenä koristelutapana tässä moskeijassa oli värillinen kivi ja kaakeli. [12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anderson,Glaire D., Corisande Fenwick, & Mariam Rosser-Owen: The Aghlabids and Their Neighbors: An Introduction. The Aghlabids and Their NeighborsArt and Material Culture in Ninth-Century North Africa. Toim. Glaire D. Anderson, Corisande Fenwick & Mariam Rosser-Owen s. 1–32, 2018. Brill. Artikkelin verkkoversio.
  • Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume X, third impression, s. 789–790. Leiden: E.J. Brill, 2000. ISBN 90-04-11211-1.
  2. Anderson, 2018, s. 3
  3. Popp, V.: . The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam, s. 38. Prometheus Books, 2010.
  4. Popp, 2010
  5. Popp, 2010, s. 37
  6. Popp, 2010. s. 41–44
  7. Jack Finegan: The archeology of world religions, vol. III, s. 622. Princeton University Press, 1965.
  8. Anderson ym., 2018, s. 20
  9. Petersen, A.: Dictionary of Islamic Architecture, s. 191. Routledge, 1996. Teoksen verkkoversio.
  10. Bloom, Jonathan: Mosque Towers and Church Towers in Early Medieval Spain. Artistic Exchange: Akten des XXVIII. Internationalen Kongresses für Kunstgeschichte Berlin, 15.-20.7.1992, nro 1, s. 361–371. Künstlerischer Austausch. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. Duggan, T.M.P.: Review of, J. M. Bloom, The Minaret, Edinburgh Studies in Islamic Art, Edinburgh, 2013. Mediterranean Journal of Humanities, 3 (2), s. 357–365, 2013. Artikkelin verkkoversio.
  12. Minareetin kutsu Museovirasto. Arkistoitu 11.12.2017.