Kaiken takana oli pelko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaiken takana oli pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin
Kaiken takana oli pelko.jpg
Kirjailija Imbi Paju ja Sofi Oksanen (toim.)
Kieli suomi
Genre historia
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2009
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 563
ISBN 978-951-0-35111-6
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Kirjan julkistamistilaisuus tapahtui Sanomatalossa 23. maaliskuuta 2009. Paneelia juonsi Tuomas Enbuske.

Kaiken takana oli pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin on Imbi Pajun ja Sofi Oksasen toimittama artikkelikokoelma Viron historian vaiheista neuvostovallan aikana. Kirjoittajina on useita asiantuntijoita ja todistajia eri maista, muun muassa Aigi Rahi-Tamm, Tauno Tiusanen, Jukka Rislakki, Jüri Reinvere, Ivo Juurvee ja Anne Applebaum.[1]

Artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toomas Hendrik Ilves rinnastaa kirjassa Venäjän toimet Virossa siihen, kun Antiikin Ateena tappoi kaikki miehet pienessä ja uhmakkaassa Meloksen saarivaltiossa ja myi lapset ja naiset orjiksi.[2] Sofi Oksanen on kirjoittanut kirjaan seksuaalivähemmistöille omistetun osan.[2]

Julkistamistilaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkistamistilaisuudessa Sanomatalossa Helsingin ydinkeskustassa oli yleisöä noin 300 henkeä.[3] Kirjan julkistamistilaisuuden aikana järjestettiin myös pienimuotoiset mielenilmaukset ja vastamielenilmaukset.[4] Johan Bäckmanin Suomen Antifasistisen Komitean mielenilmaus sai taakseen viisitoista henkeä. Heidän mielestään kirjassa oli unohdettu venäläinen näkökulma kokonaan, koska kirjaan ei oltu huolittu mukaan yhtäkään venäläistä historioitsijaa. Sanomatalon edessä pidettiin vastamielenosoitus, jossa oli kourallinen väkeä.[3]

Vastaanotto ja arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jarmo Virmavirta arvioi, että Kaiken takana on pelko sivuuttaa ”Viron ihmeen” eli virolaisuuden ja itsenäisyystahdon säilymisen miehityksen ajan yli ja samaistaa liikaa Venäjän Neuvostoliittoon. Teos ei ole myöskään uskottava väittäessään, ettei Suomessa olisi tiedetty, mitä Virossa oli tapahtunut ja tapahtui. Toisaalta Virmavirta myöntää artikkelikokoelman olevan ”vavahduttava lukukokemus”.[5]

Helsingin Sanomien arvioijan Oula Silvennoisen mielestä nykysuomalaisten on aiheellista lukea Kaiken takana on pelko. Se käsittelee aihettaan hyvin monesta näkökulmasta, joskaan ei tuo esiin virolaisten kommunistien eikä neuvostovallan myötäilijöiden ääntä. Vaikka kirja näennäisesti käsittelee vain Viroa, se kertoo koko ajan myös suomalaisista.[6]

Pentti Holappa arvioi, että teoksen tärkein tavoite on elvyttää virolaisten kansallista muistia. Suomalaisille se tarjoaa kiinnostavaa tietoa muun muassa setojen pienestä vähemmistöstä. Holappa ihmetteli myös, kuinka Bäckmanin kaltaiset ihmiset ”kehtaavat puolustella vuosikymmeniä jatkuneen Venäjän sisäisen terrorin perinnettä”.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaiken takana oli pelko WSOY. Viitattu 23.3.2009.
  2. a b c Pentti Holappa: Totuus ja "totuus". Uutispäivä Demari, 2009, nro 8.4., s. 18. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Viro-kirjan julkaisu keräsi Sanomataloon 300 hengen yleisön Helsingin sanomat. Viitattu 23.3.2009.
  4. Venäläiset ja islamilaiset mielenosoituksessa Yle. Viitattu 23.3.2009.
  5. Jarmo Virmavirta: Jarmo Virmavirta: Neuvostomiehitys uusisuomi.fi. 24.3.2009. Viitattu 25.3.2009.
  6. Oula Silvennoinen: Kiistelty Viro-kirja kertoo paljon myös suomalaisista HS.fi. 23.3.2009. Viitattu 25.3.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]