Kaija Olin-Arvola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaija Olin-Arvola
Henkilötiedot
Koko nimi Kaija Irmeli Olin-Arvola
Syntynyt16. marraskuuta 1948
Sammatti
Kuollut25. joulukuuta 2019 (71 vuotta)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti runoilija, pakinoitsija, kriitikko, opettaja ja toimittaja
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kaija Irmeli Olin-Arvola (16. marraskuuta 1948 Sammatti[1]25. joulukuuta 2019[2][3]) oli suomalainen runoilija.[4] Hänen teoksiaan ovat kustantaneet ja julkaisseet muun muassa Kulttuuriyhdistys Vastahanka ja Tuulentupa sekä Myllylahti-kustantamo. Hän osallistui myös moniin antologioihin, muun muassa kirjailija Keijo Siekkisen teoksista kertovan kirjan (Keijo Siekkinen, kirjojen keskellä, Jyväs-Ainola 2013) tekemiseen.[5]

Työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runojen ohella hän kirjoitti pakinoita ja kolumneja Rakentajaan, Karkkilan Seutuun, Karkkilalaiseen ja Hyväntuulen lehteen vuosina 1980–1995 sekä opintoaineistoja Kansan Sivistystyön Liitolle, Suomen Demokratian Pioneerien Liitolle ja Kuluttajaliitolle vuosina 1973–1983. Hän työskenteli myös kriitikkona, opettajana, toimittajana ja tiedotussihteerinä sekä kääntäjänä Moskovassa ja Berliinissä 1970-luvulla. Hän sai Alfred Kordelinin säätiön apurahan vuonna 1984[6]lähde tarkemmin? ja opetusministeriön apurahan vuonna 1992lähde?. Hän opiskeli sanataidetta Oriveden opistossa vuosina 1996–1997.[1]

Vuodesta 2016 Olin-Arvola kirjoitti nettijulkaisu Vastavalkeaan. Työkansan Sanomiin hän pakinoi vuonna 2019.

Olin-Arvolan ensimmäisen kokoelman Kaikki kertautuu julkaisi Kulttuuriyhdistys Vastahanka vuonna 1994. Yhdessä toimittaja Marja Hollin kanssa hän kirjoitti dekkarin Aika jättää. Valikoiduista runoista on Mediapinta julkaissut kokoelman Mikään ei pääty kirjasarjassa Suomi 100 runokirjaa.

Henkilökohtainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olin-Arvola oli naimisissa toimittaja Kari Arvolan kanssa ja hänellä oli yksi lapsi.[7]. Poikansa muistikirjan pohjalta Olin-Arvola on valmistanut verkkojulkaisun Iiron kevät 2018[8].[1]

Olin-Arvola oli euroedustaja Paavo Väyrysen perustaman Kansalaispuolueen asiantuntijajäsen.[9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansainvälinen tilanne ja ETYK, opintoaineisto Helsingin ETYK-kokouksen päätösasiakirjoista. (KSL, 1977) ISBN 951-9225-25-0
  • Ympäristö ja me (KSL, 1980) ISBN 951-9225-39-0
  • Kuluttava kulutus (Kuluttajaneuvontaliitto, 1985) ISBN 951-95844-1-2
  • Keijo Siekkinen, kirjojen keskellä, antologia kohtaamisista kirjailijan kanssa, toim. Kaija Olin-Arvola on kirjoittanut siihen muistonsa Keijo Siekkisestä. Antti Kajannes (Osuuskunta Jyväs-Ainola 2013) ISBN 978-952-5353-54-9
  • Missä mennään, Puheenvuoroja, Toim. Katriina Kajannes, Athangor 2018, ISBN 978-952-5483-24-6
  • Ihmelapsi (Mediapinta, Tampere, 2020), ISBN 978-952-81-0809-2 (postuumisti ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani)

Runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Täältä minä tulen: uusmaalaisten kirjoittajien antologia, Kirjastopalvelu, 1988 ISBN 951-692-208-2
  • Kaikki kertautuu (Kulttuuriyhdistys Vastahanka r.y., 1994) ISBN 951-96600-0-3
  • Hiljaisuudesta (Kulttuuriyhdistys Vastahanka r.y., 1995)
  • Maailma, tässä runoni (Tuulentupa, 2002)
  • Runoja matkasta (Tuulentupa, 2010)
  • Tuulessa lentää (Tuulentupa, 2005)
  • Hevosilta voi odottaa mitä tahansa (Tuulentupa, 2010)
  • Marraskuu kuoleman kuu (Tuulentupa, 2011)
  • Olen hetken mieli (Tuulentupa, 2013)
  • Mikään ei pääty (Mediapinta, 2017) ISBN 978-952-236-379-4
  • Kootut: Tuulentupa Luskalassa (Tuulentupa, 2015)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kaija Olin-Arvola. Karkkila, Lohja, Sammatti Elias-kirjailijat. Viitattu 29.4.2021.
  2. Kari Arvola: Kaijan muistolle Vastavalkea.fi. 26.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  3. Böhling, Ulla (toim.): Mitä Missä Milloin 2021, s. 411. Otava, 2020. ISBN 978-951-1-36437-5.
  4. Olin-Arvola, Kaija Folklore. Viitattu 4.6.2014.
  5. Seppälä, Antti: Keijo Siekkisen teoksista kirja Yle Uutiset. 8.4.2013. Viitattu 29.4.2021.
  6. Helsingin Sanomat 7.11.1984
  7. Kaija Olin-Arvola: Politiikka yhteisten asioiden hoitamiseksi Uusi Suomi: Puheenvuoro. 31.5.2018. Arkistoitu 18.8.2019. Viitattu 18.8.2019.
  8. Olin-Arvola, Kaija: Ne soivat sinulle! Kellonsoittaja.blogspot.com. 31.3.2019. Viitattu 29.4.2021.
  9. Tiihonen, Jarno: Väyrysen Kansalaispuolueeseen otettu asiantuntijajäseniä 11.5.2016. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]