Kai Mäkelä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kai Kullervo Mäkelä (20. heinäkuuta 1947 Hyvinkää – 1. elokuuta 2021 Helsinki[1]) oli helsinkiläinen suurliikemies, joka toimi Hertta-sijoitusyhtiöiden, erityisesti Herttaässän ja Herttakakkosen kautta. Hän valmistui merkonomiksi 1966 ja kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1995.[2] Mäkelä oli pitkään Ruukki Groupin suurin omistaja.[3] Helmikuussa 2008 hän vähensi omistustaan alle kahdenkymmenen prosentin.[4]

Mäkelä aloitti liikemiehenä elintarvikekaupassa ja siirtyi sitten media-alalle. Hän tuli tunnetuksi 1980-luvulla yhdessä liikemies Taito Tuunasen kanssa sijoittajakaksikkoina.[5]

Lehti- ja jakeluyhtiö Jantonin avulla Mäkelä hankki 37 miljoonaa euroa. Seuraavat mediayhtiöt joihin Mäkelä sijoitti olivat Saunalahti, Alma Media ja Talentum.[6] Hän osallistui myös taidekeskus Retretin rahoittamiseen.[5] Mäkelä rahoitti Ruukki Groupin kautta kansanedustaja Timo Kallin vaalityötä 2007.[7]

Alma Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkelän Herttaässä-yhtiö omisti 13,03 % ja Herttakakkonen 0,47 % Alma Median osakkeista. Erilaisten järjestelyiden kautta Mäkelän omistus oli noin 30 %. Mäkelän kumppanina tunnettu Ahti Vilppula erosi kesäkuussa 2008 Alma Median hallituksesta myytyään omistuksensa.[8]

Kesäkuussa 2009 tuli hovioikeudesta päätös, jonka mukaan Mäkelä hävisi kiistansa ruotsalaista SEB-pankkia vastaan. Kiista liittyi Alma Median omistukseen. Mäkelällä ja SEBillä oli sopimus termiinikaupoista Alman osakkeilla. Riita syntyi, kun Mäkelän lunastettavaksi tuli Alman osakkeita, joiden hinta oli selvästi pienempi kuin sopimuksessa. Uutisten mukaan SEB piti kiistellyt osakkeet omistuksessaan määräajan jälkeen suojautuakseen riskeiltä. SEB haki samalla käräjäoikeudelta turvaamistoimenpidettä Mäkelän asettamiin vakuuksiin. Mäkelä piti kuitenkin vakuudet hallussaan. Kun Mäkelä ei saanut SEBin hallussaan pitämiä osakkeita, hänen pyrkimyksensä nousta Alman hallitukseen epäonnistui.[9]

Mäkelä myi ison osan Alma-omistuksestaan Ilkka-Yhtymälle marraskuussa 2010. Kaupan käteisosuus oli noin 30 miljoonaa euroa, ja siinä myytiin noin 7,2 miljoonaa osaketta.[10]

Sanomalehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkelä ja Ahti Vilppula ostivat 1980-luvulla maakuntalehtiä piensijoittajilta.[11] Mäkelän omistuksessa ollut Alma Media julkaisee muun muassa Iltalehteä, Aamulehteä, Kauppalehteä ja Lapin Kansaa. Mäkelän yhtiöt omistivat n. 10 % Talentumista, jonka julkaisuja ovat muiden muassa olleet Talouselämä, Affärsvärlden, Ny Teknik, Arvopaperi, Markkinointi & Mainonta, Tietoviikko, MikroPC, Metallitekniikka Fakta, Tekniikka & Talous sekä Suomen Laki ja Finlands Lag.

Pankit ja vakuutusyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kai Mäkelä, Ahti Vilppula ja investoija Taito Tuunanen keräsivät SYP:n, nykyisen Nordean osakkeita ja vakuutusyhtiön Sampo osakkeita. He saivat neljänneksen Sampo-yhtiöstä, ennen sen myyntiä merkittävällä voitolla.[11]

Nobiscum[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoittaja Kai Mäkelä johti 1990 Nobiscum-sijoituskonsernia, joka oli Aamulehden merkittävä omistaja. Nobiscumin omistajia olivat Mäkelän lisäksi, Juhani Haarala, Ahti Vilppula sekä Manitor Oy ja Jokebest Oy -yritykset. Yhtiön pienomistajana hallituksen jäsenenä on myös sijoittaja ja STT:n talouspäällikkö Taito Tuunanen. Nobiscum omisti mm. Lohjalla ilmestyvän Länsi-Uusimaa -lehden, suurimmissa kaupungeissa ilmestyvän City-ilmaisjakelulehden sekä jakelu- ja mainosyhtiöitä. Yhtiö sijoitti sijoitus- ja vakuutuspalveluihin sekä kauppaan.[12] Nobiscum myi maaliskuussa 1990 silloisella 125 miljoonalla markalla Aamulehden määräysvallan vanhoille osakkaille. Samalla Nobiscumin toimitusjohtajana aloitti Matti Vikkula kun Mäkelä jäi Nobiscumin hallituksen puheenjohtajaksi. Nobiscum osti saman vuoden syksyllä 1990 Mecrastorilta ja SYP:tä Kehitysyhtiö Finvestin (aikaisemmin Maanviljelijäin Kauppa Oy), joka valmisti muun muassa elektroniikan komponentteja. Finvestin tulos nousikin tuntuvasti vuonna 1990.[13] Nobiscum-sijoittajaryhmän yhtiön ohessa toimi Jakeluaura Oy –yritys, joka osti lokakuussa 1990 Raatco Oy:n konkurssipesältä kolmanneksen Raision Tehtaat Oy:stä.[14] Myös Mäkelän pöytälaatikkoyritys nimeltä Ruutunelonen oli käytössä Raision valtausyrityksessä.[15]

Mäkelä yritti tehdä myös nurkanvaltauksen Kemiläisen sanomalehti Pohjolan Sanomiin, ja esitti yhtiökokouksella joulukuussa vuonna 1990 oman listansa hallintoneuvostosta erovuorossa olleiden henkilöiden tilalle. Nobiscumin lista hävisi äänestyksessä,[16] mutta haastoi lehtiyhtiön oikeuteen väärin perustein tehdystä rekisteröinnistä sen ostamia osakkeita. Yhtiön työntekijät tekivät päätöksen, että he eivät myy osakkeitaan. Myöhemmin vuosikymmenen lopussa vuonna 1997 Aamulehti-yhtymä (Alpress Oy) nousi Pohjolan Sanomien pääomistajaksi.

Mäkelä myi omia henkilökohtaisesti omistamiaan Nobiscumin osakkeita Hertta viitonen Oy:lle, jonka hän myös omisti kokonaan joulukuun lopussa 1990.[17] Nobiscumin tulos muuttui tappiolliseksi vuonna 1991 mm. Asuntorahoitus AR Oy:n osakekannan myymisestä aiheutui 7 miljoonan markan myyntitappio. Myös Finvestin tulos heikkeni ensimmäistä kertaa ja seuraavana vuonna 1992 Uudenmaan lääninverovirasto haki Nobiscumin konkurssiin. Mäkelä yritti kuitenkin pelastaa Nobiscumin ja haki mm. Suur-Helsingin Osuuspankin ja STS:N kanssa vakauttamissuunnitelmalleen rahoitusta, mutta pankit eivät tukeneet hanketta.[18] Nobiscumin suurin velkoja oli Kansa-yhtymä.

Oy Deltaboni Ab ja Kaarlo "Kalle" Isokallio ilmoitti ostaneensa 51 miljoonalla markalla äänivaltaenemmistön pörssiyhtiö Finvest Oy:stä marraskuussa 1992. Nobiscumin konkurssihallinnolla oli hallussaan Finvestin äänivallasta 34,9 prosenttia. Isokallio kertoi olleensa kiinnostunut Finvestistä yrityksenä jo pitkään, jo ennen kuin Nobiscumin konkurssin myötä suuri erä Finvestin osakkeita oli julkisesti kaupan.[19]

Janton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkelä perusti Rauno Puolimatkan kanssa ilmaislehtiä ja suoramarkkinointia harjoittavan Jantonin. Janton listattiin pörssiin.[11] Janton konserni muodostuu Janton Oy:n lisäksi yhdeksästä Jantonin kokonaan omistamasta tytäryhtiöstä sekä neljästätoista yhteisyrityksestä, joista kahdeksassa Jantonilla on osake-enemmistö. Janton Oy:n ja siten Janton konsernin omistaa pääomasijoitusyhtiö Argan Capital, jonka pääkonttori on Lontoossa ja sivukonttorit Tukholmassa, Milanossa, Pariisissa ja Varsovassa. Jantonin tytäryhtiöitä ovat Citypress Oy, Kärkijakelu Oy, HJEX - Helsingin Jakelu-Expert Oy, Lahden Jakelut Oy, Jakelu-Ässät Oy, Pasi-Jakelut Oy, Jakelujuniorit Oy, Porin Jakelukeskus Oy, Jakelumasters Oy, Porvoon Mediajakelu Oy, Jakelusuora Oy, Tampereen Ykkösjakelut Oy, Joensuun Ykkösjakelut Oy, Suomen Suoramainonta Oy ja Jyväskylän Jakelut Oy.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkelä oli useimmista suomalaisista yritysjohtajista poiketen avoin omistamistaan ja hallinnoimistaan yrityksistä, ja hänellä oli mm. omat kotisivut. Mäkelä asui Helsingin Kuusisaaressa. Mäkelä oli naimisissa ja hänellä oli neljä lasta.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Koskinen, Mika: Suursijoittaja Kai Mäkelä on kuollut Iltalehti. 4.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
  2. ↑ Koulutus Kai Mäkelä. Arkistoitu 31.7.2009. Viitattu 21.2.2010.
  3. ↑ Vaalisto, Heidi: Kai Mäkelä: Kyllä sellutehdas vielä nousee Venäjälle (Archive.org) Taloussanomat. 3.3.2008. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 21.2.2010.
  4. ↑ Kai Mäkelä vähensi omistustaan Ruukki Groupista Taloussanomat. 20.3.2008. Viitattu 21.2.2010.
  5. ↑ a b Vesikansa, Jarkko: Kai Mäkelä Suomen Kuvalehti. 31.8.2007. Viitattu 21.2.2010.
  6. ↑ Repo, Eljas: Kai Mäkelän pitkä tie Alman hallitukseen Arvopaperi. 22.1.2009. Viitattu 21.2.2010.
  7. ↑ Huusko, Markku: Näitä miljonäärejä kohuedustaja Kalli piilotteli 14.5.2008. Uusisuomi.fi. Viitattu 21.2.2010.
  8. ↑ Alma Median suuromistaja harkitsee ylimääräistä yhtiökokousta. Helsingin Sanomat, 15.8.2008. Hakutulos HS:n arkistosta digitilaajilla. Viitattu 21.2.2010.
  9. ↑ Mäkelä hävisi hovissa – ei kommentoi Kauppalehti. 12.6.2009. Viitattu 21.2.2010.
  10. ↑ Kai Mäkelä myi miljoonilla Alma-omistustaan Ilkka-Yhtymälle (Archive.org) Helsingin Sanomat. 4.11.2010. Arkistoitu 7.11.2010. Viitattu 5.11.2011.
  11. ↑ a b c Election financiers. Did the ministers and others know whose money they were getting? Helsingin Sanomat International Edition. 18. tai 20.5.2008. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  12. ↑ Nobiscum myi pääosan vallastaan Aamulehdessä Timo Laatunen torjui miljoonakaupalla Nobiscumin nousun suuromistajaksi. Helsingin Sanomat. Talous. 3.3.1990.
  13. ↑ Nobiscumille yli kolmannes Finvestin äänivallasta. Helsingin Sanomat. Talous. 16.8.1990.
  14. ↑ Backman, Nils, Nobiscum-leirille kolmannes Raision Tehtaiden osakkeista, -Eric Helsingin Sanomat. Talous. 16.8.1990
  15. ↑ Lehmusvirta, Maija. Kilpa neljännestä tv-kanavasta kiihtyy Tuorein hakija Ruutunelonen uskoo nappaavansa puolet television mainosmarkoista Rahoitus ratkeaa vasta kun poliittinen kanta ulkomaalaisomistukseen selviää. Helsingin Sanomat. 21.12.1995.Talous.
  16. ↑ . Pohjolan Sanomat torjui Mäkelän valtausyrityksen Yhtiökokous vahvisti uskoa laulamalla kahdesti maakuntalaulun Helsingin Sanomat. Talous. 9.12.1990
  17. ↑ Mäkelä siirsi Nobiscumin osakkeita taskusta toiseen Helsingin Sanomat. Talous. 29.12.1990
  18. ↑ Suur-Helsingin Osuuspankki vetäytyy Nobiscum-suunnitelmasta Helsingin Sanomat. Talous. 20.8.1992.
  19. ↑ Arola, Heikki. Kaarlo Isokallio osti Nobiscumin Finvest-osakkeet. Helsingin Sanomat. Talous. 29.11.1992.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kai_Mäkelä&oldid=20870179”