Kaeo Lot Fah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaeo Lot Fah
Henkilötiedot
Syntynyt
Louangphabang
Kuollut
Titteli Lan Xangin kuningatar
Puoliso Fa Ngum
Vanhemmat Ramdhiphati I
Muut tiedot
Aktiivisena 1354–1373

Kaeo Lot Fah oli Lan Xangin hallitsija Fa Ngumin vaimo ja Ayutthayan kuningas Ramdhiphati In tytär. Laosilaisissa kronikoissa hän on todennäköisesti Maha Theviksi nimetty juonitteleva hahmo.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaeo Lot Fah oli nykyisessä Thaimaassa sijainneen Ayutthayan kuningaskunnan hallitsija Ramdhiphati In tytär. Vuonna 1354 hänet luvattiin avioliitossa vaimoksi Lan Xangin kuningas Fa Ngumille valtakuntien välisten suhteiden tiivistämiseksi. Kaeo Lot Fah oli tuolloin tosin vielä alaikäinen ja hän lienee todellisuudessa saapunut nykyisen Laosin alueella sijainneeseen Lan Xangin pääkaupunkiin Luang Prabangiin vasta jonkin aikaa myöhemmin. Saapuessaan ehkä 1360-luvun alussa hänellä oli joka tapauksessa mukanaan suuri määrä seuraajoa. Fa Ngumilla oli jo entuudestaan vaimo, Kaeo Keng Nya. Kaeo Keng Nya oli Khmerien valtakunnasta ja mahdollisesti Kaeo Lot Fahin saapuminen tasapainoitti khmerien vaikutusvaltaa. Näiden kahden ryhmän kilpailu on toisaalta saattanut myös johtaa konfliktiin kruununperimyydestä.[1] Fa Ngum syrjäytettiin vuonna 1373 ja valtaistuimelle asetettiin hänen poikansa[2] Samsentai[3].

Kaeo Lot Fah itse eli kuitenkin ilmeisesti vielä pitkään ja vanhaksi. Valtakunnan historiasta kertovissa kronikoissa mainitaan Maha Thevi, joka usein yhdistetään Kaeo Lot Fahiin. Kronikoissa Maha Thevi on vaihtelevasti Samsentaiin vaimo, sisar tai vanhin tytär ja tarinoiden kautta hän tulee erityisen tunnetuksi juonitteluistaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Martin Stuart-Fox: Historical Dictionary of Laos, s. 147, 205-206. 3. painos. The Scarecrow Press, 2008. ISBN 0-8108-5624-7. (englanniksi)
  2. Fa Ngum Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
  3. Marja-Leena Heikkilä-Horn: ”Thaimaan ja Laosin mandalat”, Kaakkois-Aasian historia. Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-605-1.