Siirry sisältöön

Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä

Wikipediasta
Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä – Kesänviettoa eteläisen Saimaan rantamilla
Kirjailija Tuula Airio
Kansitaiteilija Antti Jalava (kuva)
Keijo Halttunen (taitto)
Kieli suomi
Genre tietokirja
Kustantaja omakustanne. Antikvariaatti Helmi (jakelu)
Julkaistu 2025
Ulkoasu nid.
Sivumäärä 143
ISBN 978-952-88-0289-1
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä – Kesänviettoa eteläisen Saimaan rantamilla on Tuula Airion kirjoittama kirja, joka on ilmestynyt vuonna 2025. Teoksessa Airio käy läpi Viipurin läänin Lappeen pitäjän kadonnutta huvila-asutusta. Teos kattaa nykyisin Lappeenrantaan kuuluvien Laihian (ent. Laihala) ja Hartikan kylien huvilakulttuurin.[1] Teoksessa on kuvia ja karttoja. Julkaisu on saanut tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä, Etelä-Karjalan Maataloussäätiöltä ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä.[2]

Teoksen kirjoittaja, taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Airio on syntynyt ja kasvanut Lappeen Pontuksella.[3][4] Hän on aiemmin kirjoittanut kirjan Lappeen hautausmaa Lepola : Ilmari Wirkkalan 1930-luvun hautausmaaideaali (2010, ISBN 978-952-92-8219-7), joka perustuu hänen Helsingin yliopistoon tekemäänsä pro gradu -työhön[5].

Laihian ja Hartikan vanhalle huvila-alueelle on tehty asemakaavoitusta, jonka mukaan vanhat maisemat kyläteineen tulevat katoamaan, ja siksi niiden kuvaaminen muistoksi jälkipolville on tärkeää. Kylät kuuluvat suunnitelmissa Lappeenrannan tulevaan Laihian kaupunginosaan.[6] Teos perustuu arkistotutkimuksiin, vanhoihin kartta- ja valokuvalöytöihin sekä osin haastatteluin koottuun muistitietoon.[4]

Huvilakausi kesti 1890-luvulta 1940-luvulle. Aluksi tulijat olivat satunnaisia kesävieraita, mutta myöhemmin he rakensivat omia huviloita, joissa jotkut asuivat ympärivuotisesti. Kaakkois-Suomen huviloista on aiemminkin tehty tutkimusta, ja tämä teos täydentää sitä omalta osaltaan.[1]

Huvila-asutusta ennakoi säätyläisten kesänvietto 1890-luvulla Laihian kylän keskellä Laihian talonpoikaistalossa, mitä Airio vertaa nykyajan Airbnb-vuokraukseen, joskin vuokralaiset tulivat koko kesäksi.[3] Talonväki muutti pihapiirin muihin rakennuksiin. Muistoja näistä ajoista on tallentanut kirjoituksiinsa tilan myöhempi isäntä Ferdinand Laihia. Kirjan kansikuvan ottanut Helsingin yliopiston unkarin kielen lehtori Antti Jalava oli ensimmäisiä kesävieraita ja on kirjannut kesiä muistelmiinsa. Muutamia huviloita on edelleen jäljellä, osa ympärivuotisessa käytössä.[7] Huvilakulttuuria taustoitetaan kolmen perheen kertomusten kautta, paitsi lomakuvauksin, myös tarkoin arkistotutkimuksin.[8]

Airio kertoo teoksessa myös sahanomistaja Harry Wahlin arvoviulukokoelmasta. Siitä on jäljellä Stradivarius vuodelta 1702 OP-ryhmän taidesäätiön kokoelmassa, josta sitä lainataan nuorille huippuviulisteille.[9]

Lassi Saressalo huomauttaa arviossaan, että Karjalankannaksen pitsihuviloista on aikojen kuluessa kirjoitettu paljon, ja tässä teoksessa on vuorossa Saimaan rannan huvilaelämä. Teoksen viitekehys rakentuu kansallisen herätyksen varaan. Kun yläluokka vietti aikaa Keski-Euroopan kylpylöissä, varakas keskiluokka halusi rauhoittua maaseudun rauhassa.[8]

Saressalo toteaa, että Airio on säilyttänyt tutkijanotteensa, käyttänyt arkistoja tehokkaasti ja kirjoittaa sujuvasti. Teos on varustettu lähdeviittein, mikä huomaamattomana ei Saressalon mukaan häiritse lukukokemusta.[8]

  1. 1 2 Prologi, Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä, s. 11
  2. Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä, s. 4
  3. 1 2 Petteri Värtö, Tällaista oli kesähuviloiden vuokraaminen Lappeenrannassa sata vuotta ennen Airbnb:tä, Etelä-Saimaa 21.7.2025
  4. 1 2 Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä, takakansi.
  5. Taiteilija Ilmari Wirkkalan Lappeen hautausmaa Lepola, 1930-luvun ideaalihautausmaa. Pro gradu. Helsingin yliopisto 2007
  6. Prologi, Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä, s. 12
  7. Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä, s. 12–13, 45
  8. 1 2 3 Lassi Saressalo, Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä, Suomen Kotiseutuliitto, viitattu 6.9.2025
  9. Prologi, Kadonnutta huvilakulttuuria etsimässä, s. 14

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]