Kabbala

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kabbalisti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kabbala (hepr. קַבָּלָה) on juutalaisen mystiikan valtavirtaus, jonka syntyyn vaikuttivat sitä edeltäneet mystiset ja filosofiset koulukunnat ja jonka oppeja omaksuivat myöhemmin kehittyneet suuntaukset.

Talmudin siteeratuin mystiikan harjoittamista kuvaava kohta on Ḥagiga 14b 8-9:

ת"ר ארבעה נכנסו בפרדס ואלו הן בן עזאי ובן זומא אחר ורבי עקיבא אמר להם ר"ע כשאתם מגיעין אצל אבני שיש טהור אל תאמרו מים מים משום שנאמר (תהלים קא, ז) דובר שקרים לא יכון לנגד עיני

tanu rabbanan ˀarbaˁa niknesu bap-pardes we-ˀellu hen ben ˁazˀai u-ven zomaˀ ˀaḥer we-rabbi ˁaqivaˀ ˀamar lahem rabbi ˁaqivaˀ ke-še-ˀattem maggiˁin ˀeṣel ˀevne šajiš ṭahor ˀal toˀmeru majim majim miš-šum šen-neˀmar (tehillim 101:7) dover šeqarim loˀ-jikkon le-neged ˁenaj

Rabbimme opettivat: Neljä astui sisään paratiisiin. He olivat Ben ˁAzˀai, Ben Zoma, ˀAḥer ja rabbi ˁAqivaˀ. Rabbi ˁAqivaˀ sanoi heille: "Kun tulette puhtaiden marmorikivien luokse, älkää sanoko 'vettä, vettä', sillä [sanassa] sanotaan

Ken puhuu valheita, se pysyköön poissa silmistäni.

Ps. 101:7"

Ben ˁAzˀai vilkaisi ja kuoli, Ben Zoma katsoi ja tärähti, ˀAḥer katkoi versot (hänestä tuli luopio) — rabbi ˁAqivaˀ poistui rauhassa/ehyenä.

Filosofisista koulukunnista eniten kabbalaan on vaikuttanut uusplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν / כתר), siitä emanoituvasta ideoiden maailmasta (Νους / חכמה), joka toimii kaiken olevan pohjapiirustuksena ja kabbalassa varsinkin 'kirjoittamattomana Toorana', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή / בינה). Juutalaisista neoplatonisteista varhaisiin kabbalisteihin ovat vaikuttaneet ainakin Šalomo Ibn Gabirol (n. 1021–1058) sekä Barcelonassa syntynyt ja Narbonnessa kuollut Abraham bar Ḥijja (1070-1136/45), jonka ajatuksia on lainattu jopa sanatarkasti Bahirissa — vanhimmassa kabbalistisessa teoksessa (Gershom Scholem: Origins of the Kabbalah).

Kabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon Šabbetailaisuus sekä itäeurooppalainen hasidismi.

Viimeistään Giovanni Pico della Mirandolan (1463-1494) ajoista lähtien kabbalaa ovat opiskelleet muutkin kuin juutalaiset, mutta heidän tapauksissaan ei voida puhua juutalaisesta mystiikasta vaan eklektisistä ja synkretistisistä opeista, jotka ammentavat lukuisista lähteistä ja opeista.

Hasidirabbi Yehudah Leib Ashlagin (1885-1955) uuskabbalasta omille teilleen lähteneet Philip Berg (1927/9-2004) ja Michael Laitman (1946-) edustavat eriskummallisella tavalla Mirandolan viitoittamaa tietä. Kummankin järjestö opettaa kabbalaa universaalina, uskonnosta riippumattomana viisautena, mikä on käsitteellisestikin kuuluisimman juutalaisen mystiikan tutkijan näkemysten vastaista.

Mystiikkaa yksistään ei ole olemassakaan. On olemassa vain tietyn uskonnon — kristinuskon, islamin, juutalaisuuden jne. — mystiikkaa.

Mutta meidän aikanamme on päätään nostanut sellainen käsitys, että olisi olemassa jonkinlainen abstrakti mystinen uskonto.

Gershom Scholem: Major Trends in Jewish Mysticism

Historiantutkijat hyväksyvät pääpiirteissään seuraavanlaiset ajanjaksot juutalaisen mystiikan kohdalla:

100 eaa.-1000 jaa. merkava eli vaunumystiikka

1100 - 1300 jaa. saksalainen hasidismi

1150 jaa.→ kabbala

1700 jaa. → itä-eurooppalainen hasidismi

Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta, joista kukin ilmentää Jumalan jotakin ominaisuutta. Keskiaikainen kaiverrus Joosef Gikatillan Šaˁare ˀora (שערי אורה) -teoksen latinannoksesta Portae Lucis.

Kabbala syntyi 1100- ja 1200-luvuilla Provencessa ja Kataloniassa juutalaisen kulttuurin kukoistusaikana. Kolmea tekijää ei voi jättää huomiotta kabbalan varhaisia vaiheita tarkasteltaessa. Yksi on samalla alueella vaikuttanut kataarilaisuus, toinen Midraš Rabbaan toimitustyö Narbonnessa ja kolmas erimielisyys niiden juutalaisten välillä, jotka kannattivat filosofien ajatuksia ja niiden, jotka puhuivat perinteisempien tulkintojen puolesta. Sanailu kulminoitui kiistaan Maimonideksen esittämistä pohdinnoista mm. Jumalasta, enkeleistä ja uhraamisen asemasta juutalaisessa jumalanpalveluksessa.

Kabbala on Tooran mystistä tulkintaa. Kabbalistiset tulkinta Toorasta eroaa sanatarkasta, homilektisesta (eli Midrašin tavasta) tai filosofisesta tulkintatavasta siinä, että kabbalistisen tulkinnan mukaan pyhät kirjoitukset puhuvat eri sanakääntein mm. Jumalan kymmenestä ominaisuudesta.

Kabbala on esoteerinen oppi, jonka mukaan vihityillä on tieto siitä, mitä uskonnossa todellisuudessa opetetaan. Juutalaisen uskon keskeisin normatiivinen lähde on Toora, joka sisältää varsinaisen eli kirjallisen tooran (Mooseksen kirjat) sekä suullisen tradition eli oraalisen tooran, joka on kirjattu Talmudiin. Mutta kabbalistit kuitenkin korostavat, että "niitä (kirjoitettua ja oraalista tooraa) ei pidä lukea kirjaimellisesti, vaan ne pitää ymmärtää; pitää olla avain, joka avaa pyhien kirjojen salaisuudet. Silloin huomaa, ettei niissä ole turhia sanoja, vaan ne ovat kirjoitetut niin, että niillä on syvä, mystinen merkitys." Tooran selitysteos Zohar on tarkoitettu auttamaan tooran mystisessä tulkinnassa.

Elämänpuun kymmenen sefiraa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkemys Jumalasta erottaa juutalaisen mystikon kansanhurskauden harjoittajasta ja filosofista. Kabbalistille Jumalalla on ilmentymätön puoli ˀen sof (אין סוף) — ääretön, joka jää luomakunnan äärellisille olennoille vieraaksi. Jumalalla on kuitenkin myös ilmennyt puoli — ilmoituksen Jumala, jolla on kaksi ääripäätä: ˀen sofiin läheisesti liittyvä transkendentti ulottuvuus, joka tuonpuoleisuutensa vuoksi on myös käsityskyvyn ulottumattomissa sekä immanentti ulottuvuus, Jumalan läsnäolo. Näiden kahden ääripään väliin sijoittuu kahdeksan ulottuvuutta tai Jumalan ominaisuutta mm. Jumalan olemus isänä ja äitinä, armahtajana ja rankaisijana sekä profetioiden lähteenä.

Näitä kymmentä ominaisuutta kutsutaan kabbalaa varhaisemman teoksen Sefer jeṣiran mukaan nimellä sefira (mon. sefirot). Yksittäiset sefirat ovat lähes kaikki saaneet nimensä 1. Aikakirjan 29:11 mukaan:

לך יהוה הגדלה והגבורה והתפארת והנצח וההוד כי־כל בשּמים ובארץ לך יהוה הממלכה

leka jhwh hag-gedulla we-hag-gevura we-hat-tifˀeret we-han-neṣaḥ we-ha-hod ki-kol baš-šamajim u-vaˀareṣ leka jhwh ham-mamlaka

Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus

Sefirat transkendentista olomuodosta immanenttiin ovat: keter, ḥokma, bina, gedulla, gevura, tifˀeret, neṣaḥ, hod, jesod sekä malkut.

Kabbalassa maailmankaikkeutta jäsennetään elämän puu -symbolin kautta. Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta ja sefiroita yhdistävistä poluista. Kukin sefira ilmentää tiettyjä olemassaolon piirteitä. Ensimmäinen sefira, Keter, ilmentää ykseyttä Jumalassa, kun taas kymmenes sefira, Malkhut, symboloi maanpäällistä todellisuuttalähde?. Monet kabbalisteista pyrkivät kulkemaan sefiroita yhdistäviä polkuja pitkin Malkhutista, maanpäällisestä todellisuudesta, aina Keteriin asti. Tässä suhteessa kabbala mystisenä traditiona muistuttaa muita mystisiä traditioita, kuten sufilaisuutta: mystikko pyrkii hyödyntämään tradition viisautta saavuttaakseen ykseyden Jumalan kanssa.

Kun kabbalasta tuli muotia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useiden julkisuuden henkilöiden – muiden muassa Madonna, Britney Spears, Demi Moore, Ashton Kutcher, Harry Styles, Ariana Grande ja Mick Jagger – on nähty 2000-luvulla kantavan kabbalaan liittyviä tunnuksia tai he ovat puhuneet kabbalan tärkeydestä heille. Näiden tapausten taustalla on useimmiten Kabbalah Centre. Se perustettiin Tel Avivissa vuonna 1922 ja sen hoidostaselvennä vastaavat Philip Bergin pojat Yehuda ja Michael. Kultti tunnetaan parhaiten "puhtaan veden" ja punaisten rannenauhojen myymisestä, mutta niiden todellinen merkitys jätetään usein mainitsematta. Kabbalan mukaan alkuperäisten puhtaiden ominaisuuksien vesi voi parantaa mahdollisuuksia selvitä vaikeista sairauksista. Syyn ja seurauksen säännön mukaisesti myös sairaudet ovat heidän mukaansa jollakin tavalla itse aiheutettuja ja holokausti oli juutalaisten itselleen aiheuttama tapahtuma, joka johtui kabbalan suosion vähenemisestä Euroopassa. Myös onnettomuudet ovat ihmisen omaa syytä ja ne antavat mahdollisuuden korjaaviin toimenpiteisiin.

Kabbala-keskus opettaa kabbalaa yleisenä kaikille kuuluvana viisautena, jonka ei tarvitse liittyä mihinkään yksittäiseen uskontoon tai elämänkatsomukseen.

Kultin toimintaa on kritisoitu voimakkaasti, ja sitä on verrattu skientologiaan. Juutalaisten kabbala-oppineiden mukaan lahko vääristää kabbalaa ja sen opetukset loukkaavat juutalaista uskoa. Lääkäreiden mukaan vedellä ei ole parantavia ominaisuuksia. Lisäksi kabbalaa opiskelevien poptähtien, kuten Madonnan ja Demi Mooren, nimet mainittiin aikaisemmin arvostelijoiden mielestä arveluttavan usein lahkon tilaisuuksissa, joissa viisautta esiteltiin. Kyseiset julkisuuden henkilöt eivät itse halua opinnoistaan puhuttavan julkisuudessa. Nykyään kabbalasta kerrottaessa käytetään yleisemmin esimerkkeinä jo edesmenneitä tiedemiehiä, kuten Isaac Newtonia ja Thomas Edisonia.

Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys sai keskuksen lähettämään Aasiaan avustustoimena henkistä kirjallisuutta (Zohar-kirjoja). Sen tarkoitus on vähentää uusia onnettomuuksia tulevaisuudessa.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Scholem, Gershom, Major Trends in Jewish Mysticism, New York NY, Schocken Books, 1941
  • Scholem, Gershom, Kabbalah, New York NY, Meridian, 1974
  • Scholem, Gershom, Origins of the Kabbalah, USA, Princeton University Press, 1987
  • Westcott, William Wynn: Johdatus Kabbalaan. (Julkaistu aikaisemmin Suomen Yhteis-Vapaamuurarilehdessä vuosina 1924–25) Helsinki: Salakirjat, 2010.
  • Berg, Yehuda: Kabbalan voima. Alkuperäisteos "The Power of Kabbalah", käännetty suomeksi 2015. Kirja on Kabbala-keskuksen käyttämä peruskurssin materiaali.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]