Kabbölen virolaiset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kabbölen virolaiset
Merkittävät asuinalueet
Pernaja.vaakuna.svg Pernaja
Kielet ruotsi, viro
Uskonnot luterilaisuus

Kabbölen virolaiset olivat nykyisin Loviisaan kuuluvan Pernajan Kabböle-nimiseen kylään 1900-luvun alussa muuttaneita virolaisia ja heidän jälkeläisiään.[1] Kylässä asuu edelleen viron kielen taitajia. Nuoremmat sukupolvet ovat kuitenkin jo sulautuneet seudun suomenruotsalaiseen valtaväestöön.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset virolaiset muuttivat Kuusalusta Kabböleen vuonna 1906. Tällöin kylään siirtyi yhdeksän perhettä joista kaikki ostivat itselleen maatilat. Myöhemmin siirtolaisia tuli lisää ja ensimmäisen maailmansodan lopussa kylässä asui jo 12 virolaisperhettä, eli noin 70–80 henkilöä. Kylässä toimi virolainen laulukuoro ja seura, sekä 300 kirjaa käsittävä vironkielinen kirjasto. Paikallisilla oli tiiviit yhteydet Viroon, mikä teki kylästä yhden pirtun salakuljetuksen keskuksista kieltolain aikaan 1920- ja 1930-luvuilla. Kylälle annettiinkin lempinimi "Kanisterböle" salakuljetuksessa käytettyjen kanistereiden mukaan.

Virolaisiin suhtauduttiin epäilevästi ja jopa vihamielisesti koska pelättiin sosiaalihuollon kulujen nousua, kommunistisen aatteen tuontia, sekä suomalais-virolaisen asutuksen leviämistä silloin pääosin ruotsinkieliselle alueelle. Viron itsenäistymisen jälkeen jotkut Kabbölen virolaisista säilyttivät Viron kansalaisuuden ja asuivat Kabbölessä asumisluvalla, mutteivät hakeneet Suomen kansalaisuutta. Virolaiset sulautuivat valtaväestöön pikkuhiljaa ruotsinkielisen koulun ja seka-avioliittojen kautta. Ensimmäinen siirtolaissukupolvi oli täysin vironkielinen, mutta jo toinen sukupovi käytti pääasiassa ruotsia, mutta osasi myös viroa. Kolmas sukupolvi on lähes täysin ruotsinkielinen.

Kabbölen 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä vuonna 2006 muistettiin virolaisia siirtolaisia. Mukana oli kymmeniä virolaisten jälkeläisiä.

Tunnettuja Kabbölen virolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aleksander Warma (1890–1970), Viron lähettiläs Suomessa 1939–40, pakolaishallituksen johtaja 1963–70; Kabböleen Johannes Warman poikana vuonna 1906.[2]
  • Arnold Walter Mikiwer (1906–1986), "Humu", tempauksiensa ansiosta Kabbölen kuuluisimmaksi mainittu salakuljettaja, jonka Suomen viranomaiset karkottivat lopulta Danzigiin vuonna 1936; tuomittiin Neuvosto-Virossa metsäveljenä Siperiaan työleirille 20 vuodeksi vuonna 1948.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olga Haurinen & Helena Sulkala: Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan (PDF) Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti V. 2006. Oulun yliopisto. Viitattu 22.8.2012.
  2. Käbböle 100 -juhlakirja, ote Sven Bomanin kirjasta "Kabböle ester. En minoritet i minoriteten" (1992), s. 120, Helsinki 2006
  3. Käbböle 100 -juhlakirja, Matti Punttilan esitelmä "Kabböle - Suomen ainoa virolaiskylä", s. 82–83, Helsinki 2006
  4. "Kabbölen nimismies" lepää Loksan kirkkomaalla, Estofennia 21.7.2012