Kaarle Stewen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle Stewen 1960-luvulla.

Kaarle Kustaa Wilhelm Stewen (10. toukokuuta 1934 Oulu10. joulukuuta 2019[1]) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja elokuva-alan vaikuttaja.[2] Hän toimi monissa tehtävissä Yleisradiossa vuoteen 1989 saakka ja Suomen elokuva-arkiston johtajana vuosina 1989–1993, minkä jälkeen hän jäi eläkkeelle.[3][4]

Stewen valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1960 ja työskenteli aluksi suomen kielen opettajana Oulussa ja Helsingissä. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana 1961–1963 ja Mainos-TV:n suunnittelupäällikkönä 1963–1965. Stewen siirtyi Yleisradioon TV2:n ohjelmapäälliköksi ja eteni Ylen filmipalvelun päälliköksi vuosiksi 1967–1975. Radio 1:n ohjelmapäälliköksi hänet nimitettiin 1976.[2] Television elokuva-alaan paneutuneena erikoistoimittajana hänet muistetaan etenkin läpi 1980-luvun jatkuneesta ajankohtaisohjelmasta Valkokangas.[3] Syksyllä 1989 Stewen nimitettiin Suomen elokuva-arkiston johtajaksi.[5] Hän jäi tehtävästä eläkkeelle 1993.[3]

Kaarle Stewenin puoliso oli suomentaja Annikki Suni (1941–2012).[6]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tämä on televisio: Opas suomalaisen TV:n maailmaan. Weilin + Göös 1968.
  • Odessan portaat: Neuvostoelokuvan ääniä Keski-Aasiasta Baltiaan. Suomen elokuvasäätiö 1979. ISBN 951-9349-12-X.
  • Sotapukki: Novelleja. Pilot-kustannus 2003. ISBN 952-5452-78-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koppinen, Mari: Suomen elokuva-alan vaikuttaja Kaarle Stewen on kuollut. Helsingin Sanomat 12.12.2019. Viitattu 12.12.2019.
  2. a b Kuka kukin on 1978, s. 934. Otava. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2012).
  3. a b c Stewen, Kaarle Mediapinta. Viitattu 5.12.2012.
  4. Kaarle Stewen in memoriam 12.12.2019. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 7.2.2020.
  5. Apunen, Matti (toim.): Elävän kuvan vuosikirja 1990, s. 135. Suomen elokuvasäätiö, 1990. ISBN 951-861-951-4.
  6. Pullinen, Sari: Tunnustettu suomentaja Annikki Suni rakastaa sanoja, eläimiä ja taidetta. Lappeenrannan hävitettyä kauneutta hänen on surku. Etelä-Saimaa, 17.10.2004. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.7.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.