Kaarle Makkonen
Kaarle Albert Makkonen (15. heinäkuuta 1923 – 11. toukokuuta 2000[1]) oli suomalainen oikeustieteilijä, joka toimi Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina vuosina 1968–1986.[2] Makkonen kuuluu suomalaisen oikeustieteen 1900-luvun jälkipuolen merkittävimpiin nimiin.[3]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makkosen isä oli oikeuskansleri Albert Makkonen. Makkonen osallistui nuorena jatkosotaan, ja hänet ylennettiin vuonna 1944 vänrikiksi ja myöhemmin vuonna 1957 luutnantiksi. Vuonna 1945 Makkonen valmistui ylioppilaaksi ja ryhtyi opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, mutta siirtyi pian opiskelemaan oikeustiedettä. Makkonen suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1951 ja lakitieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1960 sekä väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1965 väitöskirjallaan Zur Problematik der juridischen Entscheidung. Makkonen toimi Helsingin yliopiston virkaa tekevänä assistenttina vuosina 1963–1964 ja oikeusteorian dosenttina vuosina 1966–1968, kunnes hänet nimitettiin yleisen oikeustieteen henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi vuonna 1968. Hän oli myös Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1982 alkaen ja Suomen oikeusfilosofisen yhdistyksen kunniajäsen vuodesta 1986 alkaen.[3][2]
Oikeustiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makkonen edusti analyyttista oikeustiedettä, ja hänen ajattelunsa viitoitti siirtymää suuntauksen varhaisesta vaiheesta uuteen, argumentaatioteoreettiseen vaiheeseen.[4][5] Makkonen hyödynsi Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiaa ja siitä kehittynyttä arkikielen filosofiaa oikeudellisten käsitteiden ja ratkaisutoiminnan analyysissa.[3] Tunnetussa artikkelissaan Ajatuksia juridisen kielen analyysista (1959) Makkonen korosti oikeudellisten käsitteiden merkityssisällön ja käyttöedellytysten selventämisen merkitystä silloinkin, kun nämä käsitteet eivät sisällä reaalitietoa eli niillä ei ole referenssiä empiirisessä todellisuudessa.[6] Väitöskirjassaan Makkonen esitti, että oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ei ole yhtä oikeaa tulkintaa, sillä kielellisille ilmaisuille ei ole yhtä oikeaa merkitystä vaan niiden merkitys riippuu kielen käytöstä, minkä sijasta tuomarin tulkintaa ohjaa ja rajaa hänen oma subjektiivinen arvionsa tilanteesta, joka palautuu yhteiskunnan yleisiin arvostuksiin.[3][7][8] Makkosen yhden ainoan oikean ratkaisun oppia kohtaan esittämä kritiikki toimi innoituksena 1960-luvun lopun opiskelijaradikaaleille.[3][9] Lisäksi Makkonen sai vaikutteita opettajanaan toimineelta Otto Brusiinilta.[10][11]
Makkonen toi analyyttisen lähestymistavan hallinto-oikeuteen artikkelillaan Toimivalta (1964), jota on pidetty yhtenä suomalaisen julkisoikeustieteen vaikutusvaltaisimmista kirjoituksista, ja teoksellaan Kunnallinen säädösvalta (1968).[12][13] Toimivalta-artikkelissa Makkonen, esikuvanaan Simo Zittingin omistusoikeusanalyysi, kritisoi perinteistä käsitystä siitä, että kunnan toimivalta olisi valtion sille delegoimaa, ja esitti, että toimivallassa ei ole kyse jonkinlaisesta oliosta, jota voitaisiin siirrellä kuin fyysistä esinettä, vaan se tarkoittaa vain, että oikeusjärjestys liittää kunnan tiettyihin toimenpiteisiin tiettyjä oikeudellisia vaikutuksia. Toimivallan jakautumisessa on kyse oikeustosiseikkojen ja niihin liittettyjen oikeusseuraamusten muodostamasta relaatiojärjestelmästä ja toimivallan siirtämisessä tämän relaatiojärjestelmän jäsentämisestä uudelleen, jolloin kysymys siitä, mistä kunnan toimivalta on peräisin, on tarpeeton.[14]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Zur Problematik der juridischen Entscheidung: Eine Strukturanalytische Studie. Turku: Turun yliopisto, 1965.
- suom. Oikeudellisen ratkaisutoiminnan ongelmia: Rakenneanalyyttinen tutkimus. Vammala: Hki, 1981. ISBN 951-9027-48-3.
- Kunnallinen säädösvalta: Hallinto-oikeudellinen tutkimus. Vammala: Hki, 1968.
- Luentoja yleisestä oikeustieteestä. 3. laitos (1. painos 1978). Helsinki: Helsingin yliopisto, 1998. ISBN 951-45-8053-2.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kangas, Urpo (toim.): Oikeustiede Suomessa 1900–2000. Juva: WSOY, 1998.
- Lindroos-Hovinheimo, Susanna: Oikeuden rajoilla. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2014.
- Tuori, Kaarlo: Kaarle Makkonen ja suomalainen hallinto-oikeus. Teoksessa Nuotio, Kimmo (toim.): Oikeusteoreettisia katkelmia. Saarijärvi: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 2003
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Urpo Kangas CV, viitattu 3.4.2015
- ↑ a b Kangas (toim.) 1998, s. 445
- ↑ a b c d e Kangas, Urpo: Makkonen, Kaarle Kansallisbiografia.fi. 11.10.2015. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Kangas (toim.) 1998, s. 176
- ↑ Tuori 2003, s. 115
- ↑ Tuori 2003, s. 118
- ↑ Lindroos-Hovinheimo 2014, s. 130–131
- ↑ Tuori 2003, s. 121
- ↑ Tuori 2003, s. 133
- ↑ Kangas (toim.) 1998, s. 181
- ↑ Tuori 2003, s. 137
- ↑ Kangas (toim.) 1998, s. 392
- ↑ Tuori 2003, s. 111
- ↑ Tuori 2003, s. 115–116
| ||||||||||||||||||
