Kaarle Kurki-Suonio
Kaarle Veikko Johannes Kurki-Suonio[1] (s. 28. tammikuuta 1933 Hämeenlinna)[2] on suomalainen fyysikko ja Helsingin yliopiston professori emeritus.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurki-Suonio on tutkinut kristallografiaa, erityisesti kiteitä ja elektronijakaumaa kiteissä.[1] Hän toimi 1960-luvulla Helsingin yliopiston fysiikan dosenttina. Apulaisprofessoriksi hänet nimitettiin vuonna 1969, ylimääräiseksi professoriksi 1973 ja varsinaiseksi professoriksi 1977. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen esimiehenä hän toimi vuosina 1984–1988.[2]
Professorina Kurki-Suonio keskittyi erityisesti fysiikan opettajien koulutukseen.[2] Hän on myös laatinut fysiikan oppikirjoja sekä lukion että yliopiston käyttöön, osan niistä yhdessä toisen puolisonsa Riitta Kurki-Suonion kanssa.[2] Hän on laatinut myös fysiikan asemaa koulujen oppiaineena, sen opetusmenetelmiä ja opetukseen liittyviä ongelmia käsittelevän teoksen Fysiikan merkitykset ja rakenteet.[3] Vuonna 2012 hänelle myönnettiin Suomen tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinto.[4]
Sivu- ja luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurki-Suonio toimi Suomen fyysikkoseuran puheenjohtajana 1965–1967. Hän toimi myös Arkhimedes-lehden toimittajana 1970–1987, osan ajasta lehden varapäätoimittajana. Hän on toiminut myös Valtion tiedekomitean jäsenenä ja 1971–1978 Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston sekä 1968–1979 Lauttasaaren seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenenä.[2] Vuosina 1981–1987 Kurki-Suonio oli Kristallografian Kansainvälisen Unionin (IUCr[5]) pääsihteeri. Kurki-Suonio on pitänyt myös esitelmiä ja julkaissut lehtikirjoituksia, joissa hän on pohdiskellut luonnontieteen ja kristinuskon suhdetta toisiinsa. Hänen mukaansa ne eivät oikein ymmärrettyinä ole ristiriidassa keskenään.[6][7][8]
Suku ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurki-Suonio kuuluu Krohnin sukuun, jonka jäsenistä osa on suomalaistanut nimensä Kurki-Suonioksi. Hänen vanhempansa olivat lääkäri Ensio Kurki-Suonio sekä pianisti ja kirjailija Aino Kurki-Suonio (o.s. Vartia). Kurki-Suonion ensimmäinen puoliso vuosina 1954–1985 oli Tarja o.s. Ruokosalmi, toinen vuosina 1986–1998 filosofian lisensiaatti Riitta Kurki-Suonio, o.s. Sälke. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä on neljä, jälkimmäisestä kaksi lasta.[2] Kaarle Kurki-Suonion veli on tietojenkäsittelytieteen emeritusprofessori Reino Kurki-Suonio.
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kvantti-kirjasarja, lukion oppikirjoja:
- Kaarle Kurki-Suonio, Martti Kervinen, Reino Korpela: Kvantti 1, Fysiikan laaja oppimäärä. Weilin & Göös, 1982. ISBN 951-35-2394-2.
- Kaarle Kurki-Suonio, Martti Kervinen, Reino Korpela: Kvantti 2, Fysiikan laaja oppimäärä. Weilin & Göös, 1983. ISBN 951-35-2074-9.
- Kaarle Kurki-Suonio, Martti Kervinen, Reino Korpela: Kvantti 3a, Fysiikan laaja oppimäärä. Weilin & Göös, 1984. ISBN 951-35-2673-9.
- Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Everybody physics eli Fysiikan peruskurssi I. Limes, 1988. ISBN 951-745-114-8.
- Yliopiston oppikirjasarja:
- Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Vuorovaikuttavat kappaleet: mekaniikan perusteet. Limes ry, 1991. ISBN 951-745-143-1.
- Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Vuorovaikutuksista kenttiin: sähkömagnetismin perusteet. Limes ry, 1993. ISBN 951-745-155-5.
- Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Aaltoliikkeestä dualismiin. Limes ry, 1994. ISBN 951-745-162-8.
- Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Fysiikan merkitykset ja rakenteet. Limes ry, 1994. ISBN 951-745-166-0.
- Galilei-kirjasarja, lukion oppikirjoja:
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 1: Fysiikka luonnontieteenä. Weilin & Göös, 1994. ISBN 951-35-5479-1.
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 2: Lämpö ja energia. Weilin & Göös, 1994. ISBN 951-35-951-35-5746-4.
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 3: Mekaniikka 1. Weilin & Göös, 1995. ISBN 951-35-951-35-5747-2.
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 4: Mekaniikka 2. Weilin & Göös, 1995. ISBN 951-35-5832-0.
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 5: Aaltoliike. Weilin & Göös, 1995. ISBN 951-35-5957-2.
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 6: Sähkö. Weilin & Göös, 1996. ISBN 951-35-5479-1.
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 7: Sähkömagnetismi. Weilin & Göös, 1996. ISBN 951-35-5959-9.
- Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 8: Moderni fysiikka. Weilin & Göös, 1996. ISBN 951-35-6269-7.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b WSOY Iso tietosanakirja, 5. osa (Kp-L). WSOY, 1996. ISBN 951-0-20158-8.
- ↑ a b c d e f Veli-Matti Autio: Professorimatrikkeli / Professorsmatrikel 1918-1996, s. 268. Helsingin yliopisto, 1997. 951-45-7818-X.
- ↑ Kaarle Kurki-Suonio: Fysiikan merkitykset ja rakenteet. Limes ry, 1994. ISBN 951-745-157-1.
- ↑ Oppikirjailijapalkitut Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 10.2.2015.
- ↑ (IUCr) International Union of Crystallography www.iucr.org. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ esim. Kristinusko ja atomiajan tiede. Aamulehti, 6.5.1972. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tieteen ja uskon rajankäyntiä: Usko ja luonnontieteet. Kirkko ja kaupunki, 27.2.1980. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Eino Murtorinne, T. P. Virkkunen: ”Kristillisen ja tieteellisen ajattelun yhtymäkohtia”, Arvoja etsimässä. Kirjapaja, 1978. ISBN 951-621-197-6. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaarle V. J. Kurki-Suonio, prof. emer. , didactical physics, Ph.D (henkilökohtainen kotisivu) mv.helsinki.fi.
- Tuhat-tutkimustietojärjestelmä: Kaarle V J Kurki-Suonio Helsingin yliopisto. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
| ||||||||||||||||||
