KRI Nanggala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
KRI Nanggala
KRI Nanggala elokuussa 2015.
KRI Nanggala elokuussa 2015.
Aluksen vaiheet
Rakentaja Howaldtswerke-Deutsche Werft, Kiel
Kölinlasku maaliskuu 1978
Laskettu vesille 10. syyskuuta 1980
Palveluskäyttöön 6. heinäkuuta 1981
Poistui palveluskäytöstä kadonnut 21. huhtikuuta 2021
Tekniset tiedot
Pituus 59,5 m
Leveys 6,3 m
Nopeus 21,5 solmua
Miehistöä 53

KRI Nanggala (runkonumero 402) oli Indonesian laivaston Cakra-luokan sukellusvene (Tyyppi 209).

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 2. huhtikuuta 1977 nimellä KRI Candrasa Saksasta Howaldtswerke-Deutsche Werftiltä Kielistä, missä köli laskettiin maaliskuussa 1978. Alus laskettiin vesille 10. syyskuuta 1980 ja valmistui 6. heinäkuuta 1981.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HDW huolsi aluksen Saksassa 1980-luvun lopulla. Seuraava modernisointi tehtiin 1993-1997 Singaporessa, jolloin vaihdettiin akustot ja sähköiset järjestelmät. Kolmannella kerralla alus lähetettiin Etelä-Koreaan Daewoo Shipbuilding and Marine Engineeringille (DSME) modernisoitaviksi, jolloin propulsiojärjestelmä huollettiin, taistelunjohtojärjestelmä uusittiin ja akusto vaihdettiin. Työ saatiin päätökseen 2006.[2]

Kuusi vuotta myöhemmin alus toimitettiin jälleen DSME:n ja indonesialaisen PT PAL -yritykselle modernisoitavaksi. Tilauksen arvoksi ilmoitettiin 27 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mihin sisältyi periskooppimastojen uusinta, rungon tarkastus ja huolto sekä uuden taistelunjohtojärjestelmän asentaminen.[2]

KRI Nanggalan tunnus.

Sukellusvene katosi 21. huhtikuuta 2021 torpedoharjoituksissa noin sata kilometriä Balista pohjoiseen. Sillä oli 53 hengen miehistö.[3] Samana päivänä Balinmerellä havaittiin öljyvahinko, jonka liittymistä sukellusveneen katoamiseen selvitettiin.[4] Australia, Singapore, Malesia ja Intia lähettivät aluksia auttamaan etsinnöissä. Yhdysvallat lähetti etsintöihin lentokoneen.[5][6]

Merenpohjasta noin 700 metrin syvyydestä löytyi 24. huhtikuuta alukseen kuuluneita esineitä, minkä perusteella arvioidaan, ettei veneen 53 hengen miehistöstä ole ketään elossa. Happivarastojen arvioitiin loppuneen.[7] Seuraavana päivänä Indonesian viranomaiset kertoivat löytäneensä kolmeen osaan hajonneen hylyn.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner 1995 s. 179
  2. a b Naval Forces No III-IV/2021 Vol XLII s. 7
  3. Yrjö Kokkonen: Indonesialainen sukellusvene kadonnut Yle Uutiset. 21.4.2021, päivitetty 22.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  4. Matilda Jokinen, Jukka Huusko: Indonesia ja naapurimaat kiirehtivät kadonneen sukellusveneen etsintää Helsingin Sanomat. 21.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  5. Anna Nuutinen: Indonesiassa kadonneen sukellusveneen etsinnöissä taistellaan nyt kelloa vastaan Ilta-Sanomat. 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  6. Indonesia submarine search feared to have failed as oxygen runs out BBC News. 24.4.2021. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  7. Yrjö Kokkonen, Indonesiassa löydettiin kadonneeseen sukellusveneeseen kuuluneita esineitä, Yle.fi, uutiset 24.4.2021, viitattu 24.4.2021
  8. Saana Uosukainen: Indonesiassa Balin lähellä kadonnut sukellusvene löytyi palasina merenpohjasta Yle Uutiset. Viitattu 25.4.2021.