Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
| Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Nationella audiovisuella institutet |
|
|---|---|
| KAVI | |
KAVIn toimipiste on vanhassa Elannon pääkonttorissa Helsingin Sörnäisissä. |
|
| Perustettu | 2014 |
| Edeltävät virastot | Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (2008–2013) Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (2012–2013) |
| Lopetettu | 2025 |
| Ministeriö | opetus- ja kulttuuriministeriö |
| Sijainti | Kaikukatu 2 C Helsinki |
| Valtio | Suomi |
| Johtaja | Riitta Vanhatalo |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) oli Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto.[1]. KAVIn lakisääteisiin tehtäviin kuuluivat elokuvien ja televisio- ja radio-ohjelmien säilyttäminen sekä niihin liittyvä tutkimus, kuvaohjelmien tarjoamisen valvonta ja mediakasvatuksen edistäminen.
Instituutti syntyi, kun Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA vuosina 2008–2013, Suomen elokuva-arkisto vuosina 1957–2007) ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (MEKU vuosina 2012–2013, Valtion elokuvatarkastamo vuosina 1946–2011) yhdistyivät 1. tammikuuta 2014.
Kavi yhdistyi Taiteen edistämiskeskuksen kanssa yhdeksi virastoksi vuoden 1.1.2026 osana opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyshallinto 2030 -hanketta. Uusi virasto on nimeltään Taide- ja kulttuurivirasto.
Organisaatio
muokkaaKansallinen audiovisuaalinen instituutti oli jaettuna viiteen tulosalueeseen[2].
- kokoelmat
- radio- ja televisioarkistointi
- audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen
- mediakasvatus ja kuvaohjelmat
- elävän kuvan museo
Luokittelujärjestelmä
muokkaa| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: suomennettava, selvennettävä, mitä ovat viite, määritelmä ja sunified |
| Tunniste | Alaikäraja | Viite | Määritelmä | |
|---|---|---|---|---|
| S | Kaiken ikäiset | Sunified kaikille yleisöille | ||
| 7 | 7 vuotta tai vanhempi | Sopii yli 7-vuotiaille | Alle 7-vuotiaiden lasten on oltava aikuisen seurassa | |
| 12 | 12 vuotta tai vanhempi | Sopii yli 12-vuotiaille | Alle 12-vuotiaiden lasten on oltava aikuisen seurassa | |
| 16 | 16 vuotta tai vanhempi | Sopii yli 16-vuotiaille | Alle 16-vuotiaiden lasten on oltava aikuisen seurassa | |
| 18 | 18-vuotias tai vanhempi | Rajoitettu yli 18-vuotiaille | Vain yli 18-vuotiaat | |
Kokoelmat
muokkaaInstituuttiin talletettu kotimainen ja ulkomainen elokuva sekä muu av-aineisto säilytettiin asianmukaisesti järjestettynä ja luetteloituna.
Kotimainen elokuvakokoelma
muokkaaKAVIn filmikokoelmat käsittivät noin 1 300 pitkää kotimaista elokuvaa, ja määrä karttui noin 25 uuden elokuvan vuositahdilla.[4] Kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen jälkipolville oli yksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin keskeisistä tehtävistä, jota tuettiin lainsäädännöllä.
Digitaaliset palvelut
muokkaaKansallisen audiovisuaalisen instituutin digitaalisten palveluiden yksikkö vastasi kotimaisen elokuvaperinnön saattamisesta digitaaliseen muotoon.[5]
Pitkät kotimaiset elokuvateatterielokuvat digitoitiin vuosittain tehtävän suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena oli taata kotimaisen elokuvaperinnön saatavuus myös digitalisoituihin elokuvateattereihin. Lähtökohtana oli siis tehdä elokuvista digitaalinen esityskopio, DCP (Digital Cinema Package).
Digitointien joukkoon otettiin vuosittain muutamia restauroitavia elokuvia, joille oli kysyntää ja joiden esitysoikeudet olivat selvät. Vuosittain digitoitiin lisäksi kymmenkunta elokuvaa, jotka levitettiin tallenteina. Esitystoiminnan ja elokuvafestivaalien tarpeet pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Etusijalla olivat elokuvat, joista ei ole kunnollista esityskopiota tai pelastemateriaalia filmimuodossa.
Vapaakappalelaki, joka elokuva-arkiston osalta tuli voimaan vuonna 1981, on velvoittanut videotallenteiden valmistajia, maahantuojia ja levittäjiä luovuttamaan vapaakappaleet kaikista videotallenteista, joita on valmistettu tai tuotu maahan yli 50 kappaletta. Vuoden 2008 alusta voimaan astunut Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä[6] korvasi vanhan vapaakappalelain.
Tenho ja Elonet
muokkaaTenho-elokuvatietokantaan luetteloitiin Suomessa valmistettujen tai elokuvateattereissa esitettyjen ulkomaisten elokuvien filmografisia ja ensi-iltatietoja sekä suomen- ja ruotsinkielisiä nimiä.
Tenho sisältää perustiedot kaikista Suomessa levitetyistä (tarkastetuista) pitkistä elokuvista ja lukuisista lyhytelokuvista. Tätä yksityiskohtaisempaa tietoa tietokannassa on kotimaisista pitkistä elokuvista ja uudemmista kotimaisista lyhytelokuvista.[7]
Radio- ja tv-arkisto
muokkaaRadio- ja televisioarkisto (RTVA) on perustettu huolehtimaan suomalaisen radio- ja tv-kulttuurin säilymisestä jälkipolville.
Vuoden 2008 alussa perustetun radio- ja tv-arkiston toiminta perustuu kulttuuriaineistolakiin, joka asettaa velvoitteita sekä radio- ja tv-arkistolle että ohjelmien tuottajille.[8]
Aineistot
muokkaaRTVA tallentaa Ritva-tietokantaan keskeisten kotimaisten radio- ja tv-kanavien ohjelmavirran kokonaisuudessaan sekä näytteitä yli 100 kanavalta.[9][10] Laki velvoittaa myös ohjelmien tuottajia toimittamaan kaikista vuoden 2007 jälkeen ensiesityksensä saaneista ohjelmista alkuperäistasoisen kappaleen arkistolle.[11]
Digitaalinen kaappaustallennus aloitettiin vuoden 2009 alussa, ja asiakaskäyttöön järjestelmä otettiin marraskuussa 2010. Tallennus tapahtui KAVIn vuosittain laatiman ja opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän tallennussuunnitelman mukaisesti.[12]
Alkuperäistasoisten ohjelmien arkistoinnilla varmistettiin se, että ohjelmasta on arkistoitu uusintalähetyksen tai uuden julkaisun vaatimukset täyttävä kappale, jonka laatu on paras saatavissa oleva. Ohjelmat saivat varman säilytyspaikan arkiston suojissa, ja ne numeroidaan ja luetteloidaan tietokantaan.
Johtajia
muokkaa- Olli Alho 1979–1989[13]
- Kaarle Stewen 1989–1993[14][15]
- Matti Lukkarila 1993–2022[16]
- Riitta Vanhatalo 2022–[17]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa| Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta… 1434/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX www.finlex.fi. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ KAVI, opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto kavi.fi. Arkistoitu 2.7.2015. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ 11/2011 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® finlex.fi. Arkistoitu 26.9.2004. Viitattu 24.10.2018. (suomeksi)
- ↑ Elokuvakokoelmat kavi.fi. Arkistoitu 2.7.2015. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Digitaaliset palvelut kavi.fi. Arkistoitu 14.2.2016. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX www.finlex.fi. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Tenho-tietokanta kavi.fi. Arkistoitu 15.2.2016. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Radio- ja televisioarkisto kavi.fi. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Tallennettavat radio- ja tv-kanavat 2015 kavi.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Ritva-tietokanta rtva.kavi.fi. Viitattu 5.6.2017.
- ↑ Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX www.finlex.fi. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX www.finlex.fi. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Kuka kukin on 2005, Otava, 2004
- ↑ Apunen, Matti (toim.): Elävän kuvan vuosikirja 1990, s. 135. Suomen elokuvasäätiö, 1990. ISBN 951-861-951-4
- ↑ Stewen Kaarle Mediapinta. Viitattu 5.12.2012.
- ↑ Savonen, Tuomas: 50 vuotta huomenna: Filmikärpänen puri oululaispoikaa (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 11.1.2005. Viitattu 27.11.2016.
- ↑ Riitta Vanhatalo nimitetty KAVIn johtajaksi - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 20.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
| Kansallisarkisto | |
|---|---|
| Muita arkistoja |
|
| Poliittisten puolueiden arkistoja | |
| Entisiä arkistoja |