K. E. Kahva
Kaarlo Emil Kahva (ent. Kahma) (11. toukokuuta 1869 Ilmajoki – 3. tammikuuta 1909 Oulu) oli suomalainen kuuromykkäinkoulun johtaja ja oppikirjojen tekijä.[1][2]
Kahvan vanhemmat olivat kauppias ja kirjuri Kaarlo Kahma sekä Justiina Amalia Killinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan yksityislyseosta 1890 ja valmistui Keisarillisesta Aleksanterin-Yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1894 ja promovoitiin maisteriksi 1897.[1]
Kahva oli Vaasan Lehden päätoimittajana 1891–1892 ja hän oli opettajana Turun kuuromykkäinkoulussa 1896–1902 sekä Oulun kuuromykkäinkoulun johtajana vuodesta 1902 alkaen. Hän oli naimisissa vuodesta 1903 kuuromykkäinopettaja Meri Elisabeth Mittlerin kanssa.[1][2] Hänen veljensä oli Kuopion kuuromykkäinkoulun johtaja Uuno Kahma.[3][4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimellä K. E. Kahva:
- Maantieteen oppikirja kuuromykkäin opetusta varten. Edlund, Helsinki 1899 (Teos digitoituna Doriassa)
- Suomen historian oppikirja kuuromykkäin opetusta varten. Edlund, Helsinki 1902
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b Kuuromykkäin Lehti n:o 2 helmikuu 1909, sivu 1
- ↑ Kuurojen Lehti n:o 3 maliskuu 1960, sivu 6
- ↑ KAHMA Uno Albert. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
| ||||||||||||||
