Kūlob
| Kūlob Кӯлоб |
|
|---|---|
 Mir Sayyid Hamadanin mausoleumi. |
|
  Kūlob |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Tadžikistan |
| Maakunta | Xatlon |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 276 km² |
| Väkiluku (2020) | 103 541 (kaupunki) 216 830 (kaupunkialue) |
Kūlob (tadžikiksi Кӯлоб) on kaupunki Xatlonin maakunnassa Tadžikistanissa. Se sijaitsee Jaxobjoen laaksossa 190 kilometriä maakunnan pääkaupungista Boxtarista itään.[1][2] Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 103 541 ja kaupunkialueella 216 830 asukasta[3].
Kūlobin kaupunkialueen pinta-ala on 276 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Xovalingin, idässä Mu’minobodin, kaakossa Šamsiddin Šohinin ja lännessä Vose’n piireihin.[1] Jaxobin laakson itäpuolella kohoavat Hazrati Šohin reunavuoret[2].
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat lyhyitä ja säältään epävakaita ja kesät pitkiä, kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa 2 ja heinäkuussa 30 astetta. Vuotuinen sademäärä on 500–600 millimetriä.[4][5]
Kaupunkialueeseen kuuluvat Kūlobin kaupungin lisäksi Dahanan, Kūlobin (keskuspaikka Lağmon), Zarbdorin ja Zirakīn maalaiskunnat. Kyliä on yhteensä 63.[1] Kaupunkiväestön osuus on 48 prosenttia[3]. Asukkaat ovat etupäässä tadžikkeja ja uzbekkeja[5].
Paikkakunta on syntynyt 700–600-luvulla ennen ajanlaskun alkua. 800–1100-luvuilla se tunnettiin silkkitien varrella sijainneena Iskandaran kaupunkina.[2] Kūlob mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun vaihteessa. Se oli puoli-itsenäisen maakunnan keskus ja tärkeä kauppapaikka Hisorinlaaksosta Afganistaniin johtavalla reitillä. Vuodesta 1870 lähtien alue kuului Buharan emiirikuntaan. Puna-armeija valtasi sen vuonna 1921.[6]
Kūlob oli samannimisen hallintoalueen keskus vuosina 1939–1955 ja 1973–1992. Sen liikenneyhteydet olivat heikot ja taloudellinen kehitys melko vaatimatonta. Tadžikistanin sisällissota sai vuonna 1992 alkunsa Kūlobista, ja se päättyi kulobilaisten ja maan pohjoisosan edustajien voittoon.[6]
Kūlobin kautta kulkee Vuoristo-Badahšaniin johtava maantie. Se on myös Botlixista tulevan rautatien pääteasema. Matkaa maan pääkaupunkiin Dušanbehen on 204 kilometriä.[3] Kaupungissa on kansainvälinen lentoasema[5].
Kaupungissa toimii maatalous- ja tekstiiliteollisuuden koneiden osia valmistava tehdas, puuvillankäsittelylaitoksia sekä tekstiili-, jalkine-, elintarvike- ja rakennustarviketeollisuutta. Kulttuurilaitoksia ovat yliopisto, aluekirjasto, teatteri, kotiseutumuseo ja Mir Sayyid Ali Hamadanin museo. Tärkein nähtyvyys on 1300–1600-luvuilla rakennettu Mir Sayyid Hamadanin mausoleumi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Taqsimoti ma’murii Džumhurii Todžikiston, s. 196–198. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2017.
- ↑ a b c d Kuljab Bolšaja rossijskaja entsiklopedija. Viitattu 24.12.2025.
- ↑ a b c Tšislennost postojannogo naselenija po oblastjam, raionam, gorodskim poselenijam, raionnym tsentram i selskim naseljonnym punktam Agentstvo po statistike pri prezidente Respubliki Tadžikistan. Viitattu 24.12.2025.
- ↑ g. Kulob Vsjo o Tadžikistane. Viitattu 24.12.2025.
- ↑ a b c Abdullaev, Kamoludin: Historical Dictionary of Tajikistan, 3rd edition, s. 249. Lanham: Rowman & Littlefield, 2018. ISBN 9781538102510
- ↑ a b Kulāb Encyclopaedia Iranica. Viitattu 24.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]