Kütahya

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kütahya
Cotyaeum[1]
Kütahya - panoramio - HALUK COMERTEL.jpg

Kütahya

Koordinaatit: 39°25′N, 29°59′E

Valtio Turkki
Maakunta Kütahyan maakunta
Korkeus 1200 m
Väkiluku (2000) 166 665


















Kütahya on kaupunki ja samannimisen maakunnan keskus Länsi-Turkissa. Vuoden 2000 väestönlaskennassa siellä oli noin 166 665 asukasta, arvio vuodelle 2018 on 246 315.[2]

Maantiede ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsee Porsuk-joen varrella. Sen viereisen kukkulan laella on keskiaikaisen linnan rauniot. Sen kautta kulkee kauppareitti Marmaran aleelta Mesopotamian tasangoille, ja kaupungin merkitys on vaihdellut vuosisatojen varrella kauppareittien suosion myötä. 1800-luvulla se jäi läheisen Eskişehirin kaupungin varjoon.[1]

Keskiajalla Kütahya kuului Bysanttiin. Seljukit valtasivat sen 1000-luvun lopulla. Se oli itsenäisen ruhtinaskunnan pääkaupunki vuodesta 1302 vuoteen 1429, jolloin ottimaanit valtasivat sen. Joukko unkarilaisia pakolaisia, joiden joukossa oli vapaustaistelija Lajos Kossuth, piti kaupunkia turvapaikkanaan vuosina 1849-1951.[1]

Kütahyan korkeus merenpinnasta on 1200 m.[3] Eğrigöz-vuoren rinteillä on kuumia lähteitä, joihin on tehty kylpylöitä.[4]

Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kütahyaa ympäröivällä maaseudulla viljellään viljaa, hedelmiä ja sokerijuurikasta, ja harjoitetaan karjanhoitoa. Lähistöllä on merkittävät ruskohiilivarat, joita louhitaan Tunçbilekissa ja Değirmisazissa, ja merenvahaa, josta tehdään piippuja ja muita esineitä.[1]

Kütahyan alueella on keramiikan tekoon soveltuvaa savea, josta on tuotettu laattoja ja astioita vuosisatojen ajan. Vanhimmat laatat, joiden valmistusaika tunnetaan, ovat Kurşunlun moskeijassa vuodelta 1377. Keramiikan kukoistuskausi oli 1600- ja 1700-luvulla.[5] Uutuusjuoma kahvin suosio loi tarvetta uudelnlaisten kuppien tuotannolle. Armenialaisten kauppareittien varrella sijaitsevan Kütahyan keramiikasta tuli kuuluisaa Euraasian alueella. Monivärisiin keramiikan kuvioihin saatiin vaikutteita intialaisista tekstiileistä. 1700-luvun puolivälissä Kütahyan keramiikka sai kuitenkin kilpailijoita Meissenistä ja muualta Keski-Euroopasta, ja Liverpoolissa 1755 keksitty painokuvien käyttäminen koristeluun teki kuviollisista esineistä paljon entistä halvempia.[6]

Kütahya Zaferin lentoasemalle on sekä kansainvälisiä että kotimaan lentoja.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kütahya Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.11.2019.
  2. Thomas Brinkhoff: Turkey - Provinces and Major Cities Citypopulation. Viitattu 17.11.2019.
  3. General Information Kütahya. Viitattu 17.11.2019.
  4. KÜTAHYA IS A CITY OF TALENTS… ITS INHABITANTS ARE AS WELL-VERSED IN TELLING LEGENDS AS THEY ARE IN MAKING TILES. Sky Life. 2015. Viitattu 21.11.2019.
  5. Kütahya Tiles and Ceramics Collection Pera Museum. Viitattu 21.11.2019.
  6. Yolande Crowe: Kütahya ceramics and international Armenian trade networks Victoria & Albert Museum. 2011. Viitattu 21.11.2019.
  7. Kutahya Zafer Airport Airportia. Viitattu 17.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.