Königsbergin linna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Königsbergin linna, 1895

Königsbergin linna (saks. Königsberger Schloss) oli historiallinen linna Königsbergissä, Itä-Preussissa (nyk. Kaliningrad Venäjällä). Saksalainen ritarikunta perusti sen vuonna 1255 ja se oli 700 vuoden ajan kaupungin keskeisimpiä maamerkkejä. Useimmat linnan osat oli rakennettu 1500-luvulla tai sitä myöhemmin tehdyissä laajennuksissa. 1900-luvun alussa linna toimi museona. Toisessa maailmansodassa linna vauroitui pahoin ja paloi lähes maan tasalle Ison-Britannian ilmavoimien pommituksessa elokuussa 1944 sekä kaupunkitaisteluissa puna-armeijan vallatessa Königsbergin huhtikuussa 1945.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linna tunnettiin alunperin preussilaisena linnoituksena nimeltä Tuwangste. Se sijaitsi tärkeällä pysähtymispaikalla lähellä Pregolja-jokea ja kolmea preussilaista kylää, jotka tultiin myöhemmin tuntemaan nimellä Löbenicht, Sackheim ja Tragheim.

Saksalainen ritarikunta valloitti alueen vuonna 1255 ja paikalle rakennettiin tilapäinen puinen linnoitus. Uuden kivisen linnoituksen rakennustyöt aloitettiin vuoteen 1257 mennessä, ja se toimi valmistuttuaan ritarikunnan suurmestarien ja myöhemmin Preussin hallitsijoiden asuinpaikkana. Myöhemmin linnoitus nimitettiin linnaksi, ja sitä laajennettiin ja vahvistettiin lukuisia kertoja 1500-1700-lukujen aikana.

Linna kuvattuna sen itäpuolelta, 1910

Vuonna 1815 julkaistussa Encyclopædia Britannicassa viitataan "suurenmoiseen palatsiin, jossa on 83,5 metriä pitkä ja 18 metriä korkea sali, jota pylväät eivät kannattele, ja komea kirjasto. Linnan goottilainen torni on hyvin korkea (100 m) ja sen huipulle, josta on hyvät näköalat, vie 284 porrasta". Linna oli suuri ja sijaitsi lähes keskellä kaupunkia. Sen länsisiivessä oli kirkko, jossa Fredrik I kruunattiin Preussin kuninkaaksi vuonna 1701 ja Vilhelm I vuonna 1861. Kirkon yläpuolella sijaitsi kirjassakin kuvattu 83 metriä pitkä ja 18 metriä korkea Moskoviter-sali, joka oli myös yksi Saksan valtakunnan suurimmista.

Linna toimi ennen toisen maailmansodan jälkipuoliskoa museona ja oli auki yleisölle päivittäin. Museossa oli muun muassa 240 000 Königsbergin valtionkirjaston kokoelmista peräisin olevaa näyttelyesinettä ja lukuisia taiteilija Lovis Corinthin maalauksia. Vuonna 1926 linnanpihalla tehtiin Friedrich Lahrsin johdolla kaivauksia, jonne piilotettiin toisen maailmansodan aikana natsien varastamaa venäläistaidetta ja mahdollisesti myös Meripihkahuoneen palasia. Linnaan vietiin myös laaja maakunta-arkisto.

Linna paloi vuonna 1944 Ison-Britannian ilmavoimien tekemän pommituksen seurauksena lähes maan tasalle. Paksut seinät kestivät kuitenkin sekä pommituksen, Neuvostoliiton tykistön että huhtikuun 1945 kaupunkisodan, jolloin linnasta jäivät edes rauniot jäljelle. Vuonna 1946 pahasti tuhoutunut Königsbergin kaupunki liitettiin Neuvostoliittoon ja nimettiin uudelleen Kaliningradiksi.

Linnan rauniot, 1949

Kaliningradista haluttiin rakentaa neuvostoliittolainen mallikaupunki, joten muistutuksia saksalaisesta menneisyydestä ei saanut jäädä. Leonid Brežnev määräsikin linnan rauniot purettaviksi, jotta ne eivät muistuttaisi enää "Preussin militarismista". Lukuisista protesteista ja vastuksesta huolimatta linnan rauniot ympäristöineen tuhottiin kokonaan vuonna 1968. Königsbergin katedraalin rauniot ja siellä ollut filosofi Immanuel Kantin hauta kuitenkin säästettiin ja rakennettiin myöhemmin uudelleen.

Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään paikalla sijaitsee Neuvostojen talo, josta suunniteltiin 1960-luvulla kaupungin keskuhallintorakennusta. Rakennustyöt kuitenkin keskeytyivät 1980-luvulla, kun rakennus alkoi vajota ympäröivään maahan. Kuninkaanlinnan perustukset eivät kestäneet tällaista monin verroin suurempaa pistekuormaa ja jo rakentamisen aikana kiinteistö kallistui kieroon; harvat ovet menevät kiinni ja käytävät ovat täynnä halkeamia.lähde? Rakennuksen purkaminenkin on äärimmäisen vaikeaa, koska rakenne on ylimittaisesti raudoitettua betonia. Puhekielessä taloa kutsutaan nimellä ”Hirviö” ja tapausta "preussilaisten kostoksi". Rakennuksen ulkopuoli valmistui vuonna 2005, mutta sisäpuoli on yhä keskeneräinen.

Kesäkuussa 2010 ilmoitettiin, että seuraavan vuoden maaliskuussa pidettäisiin kansalaisäänestys linnan rekonstruoinnista. Äänestys oli ollut tarkoitus pitää jo lokakuussa 2011, mutta se myöhästyi budjettiongelmien takia.

Saksalainen lehti Der Spiegel on syyskuusta 2001 asti rahoittanut Kaliningradin taidehistoriamuseon suorittamia linnan kellarin kaivauksia. Kaivauksilta toivotaan löytyvän entisen museon vanhoja näyttelyesineitä ja mahdollisesti loput Meripihkahuoneesta. Tähän mennessä jo tuhansia näyttelyesineitä on löydetty. Kesäkuussa 2005 linnan länsipuolelta löytyi hopeinen rasia, jonka sisällä oli yksitoista mystisilllä kuvioilla koristeltua esinettä. Esineiden joukossa oli amuletteja, mitaleja, joihin oli kaiverrettu merkintöjä hepreaksi, ja kullattu sinetti, jonka tarkoitus oli ilmeisesti suojata aaveilta.[1] Löydöllä on arkeologien mukaan valtava tieteellinen arvo, sillä rasian sisältöineen uskotaan olevan peräisin 1500-luvulta, jolloin taikuuteen liittyviä esineitä oli kiellettyä omistaa.

Tapaus aiheutti kuitenkin kohun arkeologien keskuudessa ja huhuttiin, että rasia oli kirottu. Rasian löytäneen ryhmän puheenjohtaja Anatoli Valujev viittasi huhuihin venäläisen Regnum-lehden haastattelussa toteamalla hymyillen, että ryhmän kuorma-auto kyllä hajosi löytöä seuranneena päivänä.[1]

Osa linnan holveista aiotaan muuttaa kaivausten valmistuttua ulkomuseoksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Archeologists uncover cursed Prussian treasure in Kaliningrad's Royal Castle PravdaReport. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Königsberg Castle  –  17.7.2017 versio