Kökpektın piiri
| Kökpektın piiri Көкпекті ауданы |
|
|---|---|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Abain alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kökpektı |
| Pinta-ala | 9 099,36 km² |
| Väkiluku (2026) | 12 635 |
Kökpektın piiri (kaz. Көкпекті ауданы, Kökpektı audany) on hallintopiiri Abain alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Kökpektın kylä. Piirin pinta-ala on 9 099,36 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 12 635 asukasta vuonna 2026[2].
Kökpektın piiri rajoittuu etelässä Aqsuatin ja luoteessa Jarman piireihin sekä koillisessa Itä-Kazakstanin alueen Ūlanin ja Samarin ja kaakossa Kürşımin piireihin. Piiri on etupäässä Kazakstanin kumpumaata. Sen pohjoisosassa ovat Qalbavuoret ja etelässä Zaisanin laakso. Hyötykaivannaisiin kuuluvat värimetallit ja rakennusaineet.[3][4]
Seudulla vallitsee ankara mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –19:stä –21:een ja heinäkuussa 20–21 astetta. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä. Jokia ovat Kökpektı, Quraily ja Taldy. Kaakkoisrajalla sijaitsevat Zaisanjärvi ja Būqtyrman tekojärvi. Kasvillisuus on etupäässä aroa ja lehtimetsää. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, karhu, kärppä, hirvi ja aasianmetsäkauris.[3][4]
Vuonna 1930 perustettuun[3] Kökpektın piiriin liitettiin vuonna 1997 Samarin piiri, joka erotettiin siitä jälleen vuonna 2022[5]. Piiri käsittää Biğaşin, Kökjaiyqin, Kökpektın, Qoigeldı Auhadievin, Şūğylbain, Tassain, Terektın, Ülgılımalşyn ja Ülkenbökenin kyläpiirikunnat[6]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 84,0 prosenttia kazakkeja, 9,6 prosenttia venäläisiä, 2,6 prosenttia tataareja ja 2,5 prosenttia saksalaisia[7].
Kökpektın kautta kulkee alueen pääkaupungista Semeistä Zaisaniin ja Kiinan rajalle johtava maantie[4]. Asukkaiden pääelinkeinot maatalous ja kaivosteollisuus. Maatalous on keskittynyt karjanhoitoon (nautoja, lampaita ja hevosia) sekä viljan ja öljykasvien viljelyyn. Kaivosteollisuus tuottaa kultaa ja platinametalleja. Tärkeä merkitys on myös pienyrittäjyydellä.[8][9][10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Priloženije 1 k postanovleniju Pravitelstva Respubliki Kazahstan ot 30 ijunja 2023 goda № 529 Ofitsialnyi informatsionnyi resurs Premjer-ministra Respubliki Kazahstan. Viitattu 8.6.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 8.6.2026.
- 1 2 3 Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 268. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- 1 2 3 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 288–289. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ Obštšaja informatsija Akimat raiona Samar. Viitattu 8.6.2026.
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 8.6.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 8.6.2026.
- ↑ Plan razvitija Kokpektinskogo raiona oblasti Abai na 2026–2030 gody Akimat Kokpektinskogo raiona. Viitattu 8.6.2026.
- ↑ Informatsija po otdenlu predprinimatelstva i selskogo hozjaistva Kokpektinskogo raiona za I kvartal 2025 goda Akimat Kokpektinskogo raiona. Viitattu 8.6.2026.
- ↑ Kokpektinski raion: uspehi 2024 goda i ambitsioznyje plany na 2025-i Semey info. 24.4.2025. Viitattu 8.6.2026.
- ↑ V Kokpektinskom raione aktivno razvivajetsja malyi sredni biznes Novosti Semeja. 17.1.2025. Viitattu 8.6.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]