Kõpun majakka
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesistö |
| Korkeus |
36 m [1] |
|---|---|
| Värit | |
| Luokitus |
arkkitehtuurillinen kulttuuriperintökohde (d) () |
| Valmistunut |
1531 |
|---|---|
| Automatisoitu |
1963 |
| Valon korkeus |
102 m [1] |
|---|---|
| Valoteho |
2 100 000 kandela |
| Valonkanto |
48 km |
| Valon ominaisuudet |
Fl(2) W 10s |
| ARLHS | |
|---|---|
| Admiralty |
C3746 |
| NGA |
116-12720 |
| Koordinaatit |
|---|
Kõpun majakka (vir. Kõpu tuletorn) on majakka Länsi-Virossa Hiidenmaalla Kõpun niemimaalla. 1500-luvulla rakennettu majakka on Viron vanhin. Kõpun majakka on Itämeren ja Baltian maiden vanhin, ja sen väitetään olevan maailman vanhin majakka, jossa merkkivalo on palanut alusta asti.[2][3][1]
Korkeus ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kõpun majakka rakennettiin Hiidenmaan korkeimpaan paikkaan, 67 metrin korkeudella merenpinnasta olevalle mäelle. Majakan korkeus maasta on 36 metriä. Majakan valo on 102,6 metrin korkeudella merenpinnasta, eikä Itämeren rannikoilla ole sitä korkeammalla olevia majakanvaloja.[4]
Valkoinen torni on tuettu tukipilareilla eli kontreforeilla, siinä on kattoparveke ja punainen linssikoppi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiidenmaan ohitse kulki Pohjois-Euroopan tärkein itä-länsi-suuntainen kauppatie. Kõpun majakka rakennettiin varoittamaan laivoja Hiidenmaan matalasta. Noin vuonna 1500 sai Tallinnan raati Saarenmaan-Läänemaan piispalta luvan rakentaa majakan Hiidenmaalle Kõpun niemimaan korkeimpaan paikkaan. Oikeastaan Hansaliitto vaati jo 1490-luvulla tulipookin pystyttämistä. Majakan rakentaminen alkoi vuonna 1504, ja se valmistui 1531. Ajoittain keskeytyneet rakennustyöt jatkuivat vuoteen 1538 saakka.[1]
Majakan alkuperäinen korkeus oli 20 metriä eli puolet nykyisestä korkeudesta (tukipilarien yläreunan saakka). 20-metrinen pooki oli ilman valoa yli sata vuotta.[5] Vuonna 1649 alettiin pookin laella polttaa puuta. Majakka oli sinä aikana pikemminkin tulipooki.[1] Sen laella oli metallinen kori, jossa poltettiin puuta ja hiiltä. Vuodessa kului yli tuhat syltä puita, joiden kuljetus majakalle oli paikallisten talonpoikien tehtävä. Tulen hoitajina oli jatkuvasti työssä kuusi miestä. Samanlainen tulipookki oli Ruotsin Falsterbossa jo vuonna 1229.[5]
Majakka otettiin vuonna 1810 valtion haltuun. Umpinaiseen pookiin raivattiin silloin porraskäytävä, ja ylös rakennettiin kaksi huonetta, lisäksi vielä linssikoppi. Valon lähteenä on majakassa poltettu öljyä, myöhemmin valopetrolia ja asetyleenia. Vuonna 1822 keksi Augustin Fresnel monista lasiprismoista kootun linssin. Keksinnöstä seurasi majakkalaitteiden voimakas kehitys.
Kõpun majakka silloin oli vuonna 1900 Venäjän merivoimien omistuksessa. Sen ehdotuksesta ostettiin majakalle Pariisista majakkalaitteiden maailmanäyttelyistä uusi linssikoppi ja pyörivä optinen järjestelmä. Tämä rakenteeltaan yksinkertainen mutta varmatoiminen järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1901. Jykevän valurautarakennelman päällä oleva optiikkalaite pyöri elohopea-altaassa, joka toimi suuren ominaispainonsa ansiosta tukilaakerina. Ratkaisun etuna oli hyvin vähäinen kitkavastus. Kulumista ei käytännössä tapahtunut, eikä järjestelmä tarvinnut voitelua.[1][6]
Vuonna 1940 Kõpu-majakka tuli majakalle vedettiin sähkö ja se sähköistettiin. Ainoa tiedossa oleva hyökkäys majakkaa kohti tapahtui syksyllä 1941, jolloin sitä pommittivat Saksan lentokoneet. Majakan juurella ollut rakennus tuhoutui kokonaan, mutta kupolia kohti ammutut pikakiväärisarjat vahingoittivat vain kopin ikkunoita ja optiikkaa.[1][3][6]
1980-luvulla majakan 450-vuotispäivien kunniaksi päätettiin majakka kunnostaa. Majakka maalattiin ulkopuolelta ilmatiiviillä maalilla, ja majakan muureihin alkoi kerääntyä kosteutta, joka aiheutti rappauksen irtoamisen ja majakan nopean rapistumisen 1980-luvun lopussa.[6] Vuonna 2001 tehtiin remontti näiden tuhojen korjaamiseksi.[7] Vuosina 1988–1990 tornin ympärille valettiin kestävä teräsbetoninen "paita", jonka tehtävä on estää tornin rapistuminen.[1] Hiidenmaalla Kõpun niemimaalla on vielä toinenkin merkittävä majakka, niemimaan läntiseen kärkeen 1874 rakennettu Ristnan majakka.[8]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kõpun majakan linssikoppi. -
Kõpun majakka ylhäältä. -
Kõpun majakka vuonna 2009. -
Kõpun majakka vuonna 2012 elokuussa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i 668 Kõpu tuletorn Eesti Tuletorni Selts MTÜ. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 03.03.2018.
- ↑ Käärt, Ulvar: Kõpu tuletorn on maailma kõige vanem töötav majakas Eesti Päevaleht. 27.08.2010. Viitattu 03.03.2018.
- ↑ a b Kolk, Tiina: Kõpu tuletorn - Põhja-Euroopa vanim tuletorn töötab Kõpul juba 475 aastat! Äripäev. 3.3.2018. Viitattu 03.03.2018.
- ↑ Kõpun majakka VisitEstonia. Viitattu 03.03.2018.
- ↑ a b Latvakangas, Eva: Pirun ansan vartija Turun Sanomat. 28.9.2008. Viitattu 03.03.2018.
- ↑ a b c Tuletornid > Tuletonide ajalugu Eesti Tuletorni Selts MTÜ. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 03.03.2018.
- ↑ Kõpu tuletornil uus müts Eesti Päevaleht. 31.10.2001. Viitattu 03.03.2018.
- ↑ 673 Ristna tuletorn Estonian Lighthouse Society. Arkistoitu 2.10.2015. Viitattu 01.03.2018 (englanniksi).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kõpun majakka Wikimedia Commonsissa
- Estonian Lighthouse Society - Avatud tuletornid: Kõpu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hiiuvald.ee: Kõpu tuletorn (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hiiumaa.ee: Kõpu lighthouse
