Kéniéban piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kéniéban piiri
Cercle de Kéniéba
Kéniéban piiri Malin kartalla.
Kéniéban piiri Malin kartalla.
Valtio Mali
Alue Kayesin alue
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Kéniéba
Pinta-ala 16 800 km²
Väkiluku (2009) 197 100

Kéniéban piiri (ransk. Cercle de Kéniéba) on hallintoalue Kayesin alueella Malissa. Sen hallinnollinen keskus on Kéniéba[1]. Piirin pinta-ala on 16 800 neliökilometriä[2]. Asukkaita on 197 100 henkeä (vuonna 2009)[3].

Maantiede, ilmasto ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kéniéban piiri rajoittuu pohjoisessa Kayesin alueen Kayesin ja Bafoulabén ja idässä Kitan piireihin, etelässä Guineaan ja lännessä Senegaliin[2]. Sen maisemaa leimaavat etelästä pohjoiseen ulottuva Tambaouran kalliorinne ja sen länsipuolella sijaitseva Faléméjoen laakso. Tärkeimmät vesistöt ovat Fouta Djallonin ylängöltä virtaavat Senegalin sivujoet Bafing ja Falémé.[4]

Seutu kuuluu Sudanin ilmastovyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on etelässä yli 1200 ja pohjoisessa alle 900 millimetriä. Vuodenaikoja on kaksi tai kolme: kuiva ja viileä kausi marras-helmikuussa, kuiva ja kuuma kausi maalis-toukokuussa ja sadekausi kesä-lokakuussa.[5] Lämpötilat vaihtelevat 25 ja 42 asteen välillä[6].

Kasvillisuus on puu- ja metsäsavannia, harvaa metsää tai galleriametsiä. Ihmisen toiminnasta kärsinyt eläimistö käsittää muun muassa simpansseja, antilooppeja, leopardeja, leijonia, virtahepoja ja krokotiileja. Piirissä sijaitsee osa Bafing Makanan luonnonpuistosta.[7]

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piiriin kuuluu 12 maalaiskuntaa: Baye, Dabia, Dialafara, Dombia, Faléa, Faraba, Guenegoré, Kassama, Kéniéba, Kroukoto, Sagalo ja Sitakilly[1]. Kyliä on virallisesti 207[8].

Asukkaat ovat etupäässä mandinkoja (80 %) ja fulbeja (15 %)[9]. Mandinkat muodostavat enemmistön kaikissa kunnissa paitsi Faléassa ja Sagalossa, joissa enemmistönä ovat fulbet. Dabiassa ja Faléassa asuu jahankoja ja jälkimmäisessä myös djalonkeja. Uusia tulokkaita ovat soninket ja bambarat. Yleisin uskonto on islam, mutta Guenegoréssa ja Kassamassa on myös paljon kristittyjä. Kaikkialla vaikuttaa perinteinen animismi.[10]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirin liikenneyhteydet ovat parantuneet huomattavasti Bamakosta Kéniéban kautta Senegaliin johtavan päällystetyn maantie RN24:n ansiosta. Kéniébasta Kayesiin ja Mahinaan on huonokuntoiset hiekkatiet. Kaivosyhtiöillä on lentokentät pienkoneita varten Kéniébassa, Djidjanissa ja Faléassa.[11]

Väestön pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kullankaivuu[6]. Tärkeimmät viljelykasvit ovat durra, maissi, maapähkinä, riisi, fonio ja hirssi. Lisäksi kasvatetaan vihanneksia, hedelmiä, puuvillaa ja tupakkaa.[12] Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja siipikarja sekä vähäisessä määrin aasit, hevoset ja siat[13][14]. Kultaa kaivetaan sekä perinteisin että nykyaikaisin menetelmin. Teollisia kultakaivoksia ovat Gounkoto, Loulo ja Tabakoto.[15][16] Lisäksi harjoitetaan kalastusta ja hyödynnetään metsiä[17]. Käsityöammattien merkitys on vähäinen. Kaupankäynti keskittyy maatalous- ja keräilytuotteisiin, karjaan, kultaan ja puutavaraan.[18]

Piirissä toimii yli 200 ala- ja yläkoulua sekä Kéniéban lyseo. Vuonna 2012–2013 koulua kävi 60,9 % alakouluikäisistä (tytöistä 50,4 %). Terveyspalveluihin kuuluu piirin poliklinikka ja 17 toimivaa terveyskeskusta. Vesihuolto käsittää yli 400 käsikäyttöistä pumppukaivoa ja kuuden paikkakunnan vesijohdot.[19]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun nähtävyyksiä ovat Tambaouran kalliorinne, perinteinen kullankaivuu ja Bafingin luonnonpuiston eläimet. Matkailu on toistaiseksi hyvin vähäistä.[20][21] Kéniébassa on pieni hotelli ja muita majoituspalveluita[22].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Loi N°99-035 du 10 Aout 1999 Portant Création des Collectivités Territoriales de Cercles et de Régions matcl.gov.ml. Arkistoitu 9.3.2012. Viitattu 1.4.2018.
  2. ↑ a b Monographie, s. 12.
  3. ↑ 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Resultats definitifs. Tome 0: Repertoire des villages instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 1.4.2018.
  4. ↑ Monographie, s. 15.
  5. ↑ Monographie, s. 13–14.
  6. ↑ a b Synthèse des Plans de Securité Alimentaire des Communes du Cercle de Kéniéba 2007-2011 csa-mali.org. 2007. Viitattu 11.8.2012.
  7. ↑ Monographie, s. 16–17.
  8. ↑ Monographie, s. 17.
  9. ↑ Coopération avec le cercle de Kéniéba au Mali pasdecalais.fr. Viitattu 1.4.2018. [vanhentunut linkki]
  10. ↑ Monographie, s. 22–23.
  11. ↑ Monographie, s. 78–87.
  12. ↑ Monographie, s. 40–53.
  13. ↑ Synthèse des 129 Plan Communaux de Securité Alimentaire de la Région de Kayes 2007-2011 csa-mali.org. 2007. Viitattu 11.8.2012.
  14. ↑ Monographie, s. 53–56.
  15. ↑ Monographie, s. 61–71.
  16. ↑ François Lenfant & Massaran Traoré: ”The mountain gave birth to a mouse”: The socio-economic impact of mining in the Kayes region of Mali international-alert.org. 2015. Viitattu 1.4.2018.
  17. ↑ Monographie, s. 56–57.
  18. ↑ Monographie, s. 72–77.
  19. ↑ Monographie, s. 88–104.
  20. ↑ Damblant, Michel: Mali: The Natural Guide, s. 119–120. Châtenay-Malabry: Viatao, 2009. ISBN 978-2-35908-000-1.
  21. ↑ Le Petit Futé Mali 2012–2013, s. 172. Paris: Nouvelles Èditions de l’Université, 2012. ISBN 978-2-74695-161-7.
  22. ↑ Monographie, s. 106, 109–112.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kéniéban_piiri&oldid=20885555”