Käyttöohje
Käyttöohje on tuotteen mukana tuleva teksti tai muu dokumentti, joka opastaa ostajaa tai muuta käyttäjää toimimaan tuotteen kanssa valmistajan tarkoittamalla tavalla. Käyttöohjeella pyritään välttämään tuotteen vaurioituminen sekä käyttäjälle tai ympäristölle aiheutuvat vaaratilanteet vääränlaisen käytön takia. Käyttöohje on erityisesti teknisissä laitteissa pakollinen valmistajan ja myyjän tuotevastuun kannalta: käyttöohjeen puuttuminen, sen heikko ymmärrettävyys tai sen sisältämä ohjevirhe voivat aiheuttaa oikeudellisia seuraamuksia.[1][2][3]
Tuotteesta riippuen käyttöohje voi olla hyvin lyhyt pakkauksen teksti kuten elintarvikepakkauksen avaus- ja säilytysohje, tai monisatasivuinen käsikirja kuten henkilöauton mukana tuleva ”manuaali”. Esimerkiksi elektronisissa laitteissa painetuista käyttöohjeista on kustannussyistä paljolti siirrytty verkosta löytyviin PDF-muotoisiin tai muihin sähköisiin dokumentteihin, joiden verkkolinkin saa tuotteen mukana esimerkiksi sen pakkausmerkinnöistä. Jos tällaisen laitteen ohjelmistoa päivitetään verkon kautta, myös käyttöohje voi päivittyä sen kanssa ajan tasalle. Tietokoneohjelmiston käyttöohje löytyy yleensä itse ohjelman valikoista. Käyttöohjeita on myös itse tuotteissa, esimerkiksi palosammuttimen tai muun harvoin tarvittavan mutta nopeasti käyttöön otettavan välineen kyljessä.
Käyttöohjeen laadinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käyttöohje on teknisen kirjoittamisen osa-alue ja yksi vaikeimmista tekstilajeista kirjoittaa hyvin. Käyttöohjeessa tekstin tulisi olla yksiselitteistä ja johdonmukaista asiatyyliä ja kuvien yhdenmukaisia tekstin kanssa. Lauseiden pitäisi olla lyhyitä niin, että yksi lause sisältää vain yhden asian. Itsestään selviä asioita ei pitäisi selittää, ettei lukija pidä sävyä alentuvana. Toisaalta tuotteen käyttöön liian hyvin perehtynyt käyttöohjeen kirjoittaja, esimerkiksi sen suunnitteluryhmään kuulunut insinööri, saattaa jättää jotakin olennaista kertomatta koska pitää sitä itsestäänselvyytenä.[4][3]
Samasta asiasta tulisi mieluummin käyttää läpi tekstin samaa sanaa, vaikka synonyymien avulla saisikin aikaan tyylillisesti elävämpää tekstiä. Erikoistermit tulisi selittää tekstissä, epämääräisiä ilmaisuja (”hieman”, ”jonkin aikaa”, ”tarpeen mukaan” yms.) tulisi välttää. Ohjeen rakenteen tulisi olla selkeä, looginen ja hyvin jäsennelty ja noudattaa sitä järjestystä, jossa tuotteen käyttäjä kunkin asian todennäköisesti kohtaa tuotteeseen tutustuessaan.[4][3]
Tietokirjailija Jukka Korpelan mukaan hyvänkin käyttöohjeen suurin ongelma on, ettei sitä malteta lukea lainkaan tai se luetaan huolimattomasti niin, että saadaan väärä käsitys asioista. Suuretkaan kansainväliset yhtiöt eivät usein panosta tuotteidensa käyttöohjeisiin paljoakaan, vaan pitävät niitä välttämättömänä pahana. Laitteen mukana tulevia erikielisiä ohjeita vertaillessa saattaa huomata, että niissä annetaan keskenään ristiriitaisia ohjeita. Pienten markkina-alueiden kielille kuten suomeksi käännetyt käyttöohjeet ovat usein kaikkein heikoimpia, jopa koomisen alkeellisia tietokonekäännöksiä, joita kukaan kieltä osaava ei selvästikään ole tarkistanut.[3]
Jotkin kansainväliset yhtiöt pyrkivät tekemään käyttöohjeista mahdollisimman ymmärrettäviä ja sellaisinaan eri kielialueille sopivia, esimerkkinä Ikean tuotteiden sanattomat kokoamisohjeet numeroituine kuvasarjoineen.
Käyttöohjetta koskevia säännöksiä Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajatuotteen myyjä on vastuussa käyttöohjeiden antamisesta ostajalle, ei maahantuoja tai valmistaja. Jos käyttöohje löytyy vain sähköisenä verkosta, myyjän on varmistettava, että ostajalla on mahdollisuus sen lukemiseen. Jos ei ole, myyjän on annettava ohjeet paperilla tai muussa muodossa.
Kielilain mukaan ohjeet on Suomessa annettava suomeksi ja ruotsiksi ilman eri veloitusta, eikä tätä voi kiertää kertomalla tuotteen markkinoinnissa, että sille on vain englanninkieliset ohjeet. Vieraskielinen käyttöohje on hyväksyttävissä vain pienen ja asiaan perehtyneen käyttäjäryhmän tuotteissa. Poikkeuksia kielivaatimuksiin ovat myös tekstittömät käyttöohjeet yleisesti tunnetuilla merkinnöillä, kuten tekstiilien pesuohjeet.[5]
Muita käyttöohjeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käyttöohjeiksi voidaan etenkin puhekielessä kutsua myös muun muassa:
- tietokirjan tai luettelon ohjeita lukijalle esim. käytetyistä lyhenteistä ja tietojen järjestyksestä
- lomakkeen, äänestyslipun tms. täyttöohjetta
- verkkosivuston navigointiopastusta
- elintarvikepakkauksessa olevia käyttövinkkejä esim. tarjoilutavoista
- yleisten laitetilojen käytös- ja toimintaohjeita, esim. pyykkituvan seinällä olevia ohjekylttejä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Käyttöohje termipankki.fi. Viitattu 1.6.2025.
- ↑ Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 540–541.
- ↑ a b c d Korpela, Jukka: Ohjeen kirjoittaminen Arkisen asiakirjoittamisen opas. 1996–2023. Viitattu 1.6.2025.
- ↑ a b Mård Minna: ”Käyttöohjeelle asetettavat vaatimukset”, Amadeus käyttöohje Helin Matkoille, s. 14–15. (Opinnäytetyö, lähteenä Tampereen teknillinen yliopisto 2005, kuollut ja arkistoimaton linkki.) Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 1.6.2025.
- ↑ Käyttöohjeet Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Viitattu 1.6.2025.