Kärpäshome

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kärpäshome
Kärpäshomeen saanut Scathophaga stercoraria.
Kärpäshomeen saanut Scathophaga stercoraria.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Pääjakso: Entomophthoromycota
Luokka: Entomophthorales
Suku: Entomophthora
Laji: muscae
Kaksiosainen nimi

Entomophthora muscae
Cohn, 1855

Kärpäshome[1] (Entomopthora muscae) on kaksisiipisiin kuuluvilla hyönteislajeilla esiintyvä sienitauti.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärpäshomeeseen kuollut huonekärpänen lasipinnalla ja sitä ympäröivä itiöistä muodostunut kehä.

Kärpäshometta tavataan kaksisiipisten lahkoon lukeutuvilla hyönteislajeilla. Tautia on tavattu heimojen Muscidae, Calliphoridae, Sarcophagidae, Tachinidae, Drosophilidae, Scatophagidae, Culicidae ja Syrphidae lajeilla. Kärpäshomeen aiheuttamia epidemioita hyönteisissä esiintyy lähes kaikilla lauhkean vyöhykkeen alueilla ja tavallisimmin syksyisin ja keväisin. Kärpäshomeen itiöitä muodostuu viileän ja kostean sään aikana. Tauti leviää tavallisimmin paikoilla, joilla lepäilee monia kärpäsiä, kuten esimerkiksi kotitalouksissa ikkunoilla tai ikkunalaudoilla, tai maaseudulla kasvien lehtien alapinnalla, aidoilla, navetoissa ja kanaloissa.[2]

Koska kärpäshome ei kasva lämpimässä, sitä ei esiinny kesän kuumuudessa juuri ollenkaan. Sairastuneet hyönteiset voivat myös parantua taudista oleskelemalla lämpimällä paikalla. Myös hyönteismyrkyt voivat hankaloittaa kärpäshomeen itiämistä.[2]

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärpäshomeen saaneen hyönteisen takaruumis pullistuu. Sairastunut yksilö levittää usein jalkansa ja siipensä, sekä kiinnittyy joskus alustaansa suuosillaan. Kärpäshomeen itiöistä muodostuu kehä ruumiin ympärille. Kehän voi huomata erityisen helposti lasipinnoilla.[2]

Elinkaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärpäshomeen elinkaareen kuuluu kaksi vaihetta. Itiöitä muodostuu nopeasti sienitaudin tapettua isäntänsä. Itiöt muodostuvat kuromankannattimessa ja niiden kypsyttyä ne leviävät ympäröivälle pinnalle, josta ne voivat levitä edelleen seuraavaan isäntälajiin kosketustartuntana. Itiöt itiävät muutamassa tunnissa, minkä jälkeen ne läpäisevät hyönteisen kutikulan. Hyönteisen hemoseelissä kärpäshomeen sytoplasma leviää hyönteisen hemolymfaan sen verenkierrossa. Kärpäshome käyttää ravinnokseen hyönteisen hemolymfan. Hyönteisen kuolemaan menee tämän johdosta 5–7 päivää. Kuoleva hyönteinen kiipeää tavallisesti pystysuoralle pinnalle ja kärpäshomeen kuormankannattimet ilmestyvät noin kolmen tunnin jälkeen sen kuolemasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Janne Ahjopalo: Räjähtikö kärpänen ikkunaan? Hyönteisasiantuntijat vastaavat Yle uutiset. Yleisradio. Viitattu 18.9.2020.
  2. a b c d Entomophthora muscae Biological control. Cornell University. Viitattu 18.9.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]