József Bajza
| József Bajza | |
|---|---|
 József Bajza |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1804 |
| Kuollut | 1858 (53–54 vuotta) |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
József Bajza (1804−1858) oli unkarilainen kirjailija ja kriitikko. Hän vaikutti kriitikkona merkittävästi Unkarin kirjalliseen elämään siten, että henkilöihin katsomatta arvosteli kirjallisia ilmiöitä, niin epigrammeja, tietosanakirjoja kuin tavallista käännöskirjallisuuttakin ja piti erityisesti silmällä kielen puhtautta sekä esteettisen maun ja omien esteettisten periaatteidensa vaatimuksia.[1]
Bajza oli romantikko ja teatteriarvostelijana paheksui näytelmätaiteessa ilmeneviä naturalistisia virtauksia. Bajza kirjoitti itsekin runoja. Ne olivat tunnelmallisia, muodoltaan moitteettomia lauluja, joissa kuitenkin saksalainen vaikutus on varsin tuntuva. Hän julkaisi myös novelleja sekä historiallisia teoksia, jotka eivät kuitenkaan pohjautune laajempiin itsenäisiin tutkimuksiin. Bajza perusti ja toimitti aikakauskirjoja, muun muassa Kritikai lapok, Aurora, Társalkodó ja varsinkin Athenaeum (Figyelmezö liitteineen) 1837−1843, johon viime mainittuun kirjoittivat myös Sándor Petőfi ja Mihály Tompa. Bajzan suorasanaisista tutkielmista merkittävimpä ovat Az epigramma teoriája (’Epigrammin teoria’, 1828). Hänen runokokoelmansa ensipainos ilmestyi 1835.[1]
Vuonna 1851 ilmestyivät Pestissä kahdessa osassa hänen kootut teoksensa, jotka sitten Ferenc Toldy toimitti uudestaan julkisuuteen 1861−1863 kuusiosaisena.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Bajza, József Tietosanakirja osa 1, palsta 814−815, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta József Bajza Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
