Jyväskylän vanha hautausmaa
Jyväskylän vanha hautausmaa on Jyväskylän Puistokadun varrella sijaitseva hautausmaa. Se on perustettu vuonna 1837 alun perin Laukaan maantien varteen.[1] Alueesta muodostui kaupunginosa, kun arkkitehti Yrjö Blomstedtin asemakaava hyväksyttiin 1910.[2] Aluksi siunaamiset tehtiin Kaupunginkirkossa, josta saattoväki siirtyi hautajaiskulkueena hautausmaalle,[3] mutta arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnitteleman siunauskappelin valmistuttua vuonna 1930 ei enää nähty kaupungin läpi kulkevia hautajaiskulkueita. Hautausmaata on laajennettu vuosina 1899, 1924 ja 1941. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4]
Alueen keskimmäisessä osassa on seppä Jaakko Högmanille pystytetty muistomerkki. Paikalla oli ennen hautausmaata sijainnut paja, jonka arveltiin kuuluneen Högmanille. Seppä Högman taas vaikutti suuresti herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen elämänkulkuun, joten paikalle pystytettiin vuonna 1925 muistokivi Ruotsalaisen ja Högmanin vuonna 1799 tapahtuneen kohtaamisen muistoksi.[5]
Hautausmaalla olevan Wolmar Schildtin hautakiven teksti on kirjoitettu venykekirjoituksella. Hautausmaan eteläpäässä oleva puoliympyrän muotoinen sankarihautausmaa on vuodelta 1918. Ensiksi sinne haudattiin vapaussodan kaatuneet ja sittemmin myös talvisodan ja jatkosodan sankarivainajat. Sankarivainajia on 412.[6] Muistopatsaaksi heille on pystytetty klassistinen kiviuurna Uhriliekki, joka on taiteilija Gunnar Finnen suunnittelema. Sankarihauta-alue uusittiin 1950-luvulla arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelman mukaan.[4]
Hautausmaalle haudattuja tunnettuja henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isa Asp, kirjailija
- Karl Jacob Gummerus, kirjakustantaja
- Kreeta Haapasalo, kanteleensoittaja
- Julius Johnson, tehtailija
- Ahti Kuoppala, näyttelijä
- Urho Lehtinen, taiteilija
- Matti Louhi, kuvittaja
- Jaakko Länkelä, tehtailija
- Juhani Markola, iskelmälaulaja
- Irene Mendelin, kirjailija
- Aimo Nikulainen, radiotoimittaja
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä
- Kalevi Olin, poliitikko
- Johan Parviainen, tehtailija
- Gottlieb Pesonius, opettaja
- Olavi Puusaari, toimittaja
- Oskar Raja-aho, kuvanveistäjä
- Arvo Rousi, majuri, voimistelunopettaja
- Gustaf Oskar Schöneman, kirkkoherra, opettaja
- Juhani Siljo, kirjailija
- Lassi Utsjoki, toimittaja (Keskisuomalainen)[7][8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vanha hautausmaa Web Archive: Jyväskylän seurakunta. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 319–322.
- ↑ Matti Räsänen & Riitta Räsänen: Älylästä Tyhmälän torille. Jyväskyläläiset muistelevat menneitä, s. 141. Jyväskylä: Gummerus, 1984. ISBN 951-20-2512-4
- 1 2 Jyväskylän vanha hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Keskiosa hautausmaasta Web Archive: Jyväskylän seurakunta. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ Pirkko Saivo (toim.): Sankarivainajiemme muisto, s. 227. Otava, 1955.
- ↑ Jyväskylän seurakunnan hautahaku Hautakartta.fi. Jyväskylän seurakunta. Viitattu 6.12.2025.
- ↑ Vanhin osa hautausmaasta Web Archive: Jyväskylän seurakunta. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 5.5.2021.
- ↑ Matti Nykäsen haudasta tuli pyhiinvaelluskohde – legendan syntymäpäivä aiheutti ryntäyksen: ”Jyväskylän isoimpia juttuja” 18.7.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.4.2020.