Jyväskylän vanha hautausmaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oikealla hautausmaan vanhinta osaa, vasemmalla uudempaa.
Uudempaa osaa.
Jyväskylän sankarihautausmaa.
Vanha hautausmaa jouluaattona 1979.

Jyväskylän vanha hautausmaa on Jyväskylän Puistokadun varrella sijaitseva hautausmaa. Se on perustettu vuonna 1837 alun perin Laukaan maantien varteen.[1] Alueesta muodostui kaupunginosa, kun arkkitehti Yrjö Blomstedtin asemakaava hyväksyttiin 1910.[2] Aluksi siunaamiset tehtiin Kaupunginkirkossa, josta saattoväki siirtyi hautajaiskulkueena hautausmaalle,[3] mutta arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnitteleman siunauskappelin valmistuttua vuonna 1930 ei enää nähty kaupungin läpi kulkevia hautajaiskulkueita. Hautausmaata on laajennettu vuosina 1899, 1924 ja 1941. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4]

Alueelle haudattuja ovat muiden muassa tehtailijat Johan Parviainen, Jaakko Länkelä ja Julius Johnson, taiteilija Urho Lehtinen, kirjailijat Isa Asp, Irene Mendelin ja Juhani Siljo, virsirunoilija Kreeta Haapasalo ja kirjankustantaja Karl Jacob Gummerus.[5]

Alueen keskimmäisessä osassa on seppä Jaakko Högmanille pystytetty muistomerkki. Paikalla oli ennen hautausmaata sijainnut paja, jonka arveltiin kuuluneen Högmanille. Seppä Högman taas vaikutti suuresti herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen elämänkulkuun, joten paikalle pystytettiin vuonna 1925 muistokivi Ruotsalaisen ja Högmanin vuonna 1799 tapahtuneen kohtaamisen muistoksi.[6]

Hautausmaalla olevan Wolmar Schildtin hautakiven teksti on kirjoitettu venykekirjoituksella. Hautausmaan eteläpäässä oleva puoliympyrän muotoinen sankarihautausmaa on vuodelta 1918. Ensiksi sinne haudattiin vapaussodan kaatuneet ja sittemmin myös talvisodan ja jatkosodan sankarivainajat. Sankarivainajia on 412.[7] Muistopatsaaksi heille on pystytetty klassistinen kiviuurna Uhriliekki, joka on taiteilija Gunnar Finnen suunnittelema. Sankarihauta-alue uusittiin 1950-luvulla arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelman mukaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vanha hautausmaa Jyväskylän seurakunta. Viitattu 4.10.2014.
  2. Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 319–322.
  3. Matti Räsänen & Riitta Räsänen: Älylästä Tyhmälän torille. Jyväskyläläiset muistelevat menneitä, s. 141. Jyväskylä: Gummerus, 1984. Isbn 951-20-2512-4.
  4. a b Jyväskylän vanha hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Vanhin osa hautausmaasta Jyväskylän seurakunta. Viitattu 4.10.2014. [vanhentunut linkki]
  6. Keskiosa hautausmaasta Jyväskylän seurakunta. Viitattu 4.10.2014. [vanhentunut linkki]
  7. Pirkko Saivo (toim.): Sankarivainajiemme muisto, s. 227. Otava, 1955.
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.