Jyrki Kiiskinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jyrki Juhana Kiiskinen (s. 11. kesäkuuta 1963 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja suomentaja, joka on julkaissut runoja, romaaneita ja lastenkirjoja. Hänen tekstejään on käännetty yli 20 kielelle.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Kiiskinen on humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta (1992). Hän on opettanut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden Opistossa vuodesta 1990. Vuodesta 2014 hän on ollut Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulutuksen opettaja.[1]

Kiiskisen esikoisrunokokoelma Runoilija vaaran rinteillä ilmestyi vuonna 1989.[2] Vuosina 1991–1994 hän toimi Nuori Voima -lehden vastaavana päätoimittajana.[1] Hänelle ja Jukka Koskelaiselle myönnettiin vuonna 1992 Eino Leinon palkinto lehden kehittämisestä. Vuosina 1996–2001 Kiiskinen oli suomalaista kirjallisuutta englanniksi esitelleen Books from Finland -lehden päätoimittaja.[2] Hän on myös kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin 1994–1997, Helsingin Sanomiin 2003–2014, Suomen Luontoon 2006–2014 ja Deko-lehteen 2009–2010.[1]

Kiiskiselle myönnettiin Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1993, Kalevi Jäntin palkinto 1995 kirjasta Suomies[3] ja Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinto 2000 kirjasta Kun elän[4].[1] Vuonna 2008 Kiiskinen sai Kääntäjäkarhu-palkinnon Göran Sonnevin teoksen Valtameri (Oceanen) suomennoksesta.[5] Hänelle myönnettiin vuonna 2018 Suomi-palkinto tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta.[6] Kiiskinen on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan 1999 ja 2007[1] sekä kaudella 2019–2023, jolloin hän saa käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä[7].

Kiiskinen oli Nuoren Voiman Liiton hallituksen jäsen 1990–1991, Eino Leinon Seuran hallituksen jäsen 1992–1996, valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 2001–2003 ja Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 2004–2007. Hän kuuluu Elävien runoilijoiden klubin perustajajäseniin.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jänis ja Vanki. Kuvittanut Kustaa Saksi. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1479-1.
  • Jäniksen ja Vangin suuri matka. Eläinsatuja. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3236-6.
  • Jänis ja Vanki sukukokouksessa. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3700-7.
  • Jänis ja Vanki koulunopenkillä. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4138-7.
  • Jänis ja Vanki saavat kännykän. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5007-5.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on 2015, s. 345. Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b Kiiskinen, Jyrki Kirjasampo.fi. Viitattu 17.1.2022.
  3. Jyrki Kiiskinen ja Ohto Manninen saivat Jäntin rahaston palkinnot HS.fi. 21.1.1995. Viitattu 17.1.2022.
  4. Ylen Tanssiva karhu-runopalkinnon 20-vuotisjuhlavuosi (Palkinnon saajat vuosina 1994–2013) 5.4.2013. Yle. Viitattu 12.7.2021.
  5. Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen Yle.fi. 12.6.2014. Viitattu 17.1.2022.
  6. Remu Aaltonen ja Paola Suhonen saivat arvostetut Suomi -palkinnot iltalehti.fi. Viitattu 3.12.2018.
  7. Taiteilijaprofessorit 10.1.2022 (päivitetty). Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 17.1.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]