Juutalaisten muinaisajat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juutalaisten muinaisajat
Ἰουδαϊκὴ ἀρχαιολογία
Teoksen latinankielistä käsikirjoitusta 1000-luvulta. Firenze, Biblioteca Medicea Laurenziana, Plut. 66.5, fol. 2v.
Teoksen latinankielistä käsikirjoitusta 1000-luvulta. Firenze, Biblioteca Medicea Laurenziana, Plut. 66.5, fol. 2v.
Alkuperäisteos
Kirjailija Josephus
Kieli aramea (kadonnut) ja muinaiskreikka
Genre historia
Julkaistu n. 93/94 jaa.
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Juutalaisten muinaisajat[1] (myös Juutalaisten muinaishistoria;[2] m.kreik. Ἰουδαϊκὴ ἀρχαιολογία, Iūdaïkē arkhaiologia; lat. Antiquitates Judaicae) on Josephuksen kirjoittama juutalaisten historiaa käsittelevä teos. Se käsittää ajan maailman luomisesta ensimmäisen juutalaissodan alkuun vuoteen 66 jaa. saakka.[3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Josephus alkoi kirjoittaa juutalaisten vaiheista ensimmäisen juutalaissodan jälkeen. Ensimmäisenä hän kirjoitti teoksen Juutalaissodan historia, ja noin 20 vuotta myöhemmin juutalaisten aiemmista vaiheista kertoneen teoksen Juutalaisten muinaisajat, joka tarjosi taustaa Juutalaissodan historialle. Nämä kaksi teosta ovat tärkeimmät lähteet juutalaisten vaiheisiin erityisesti roomalaisvallan aikana. Juutalaisten muinaisajat -teoksen Josephus kirjoitti alun perin arameaksi, mutta tämä alkuperäisteksti ei ole säilynyt. Tämän jälkeen siitä tehtiin kreikankielinen versio.[3][4][5] Teos valmistui noin vuonna 93/94 jaa.[4]

Teoksen tarkoituksena on ollut esittää juutalaisten pitkä ja loistava historia kreikkalaiselle ja roomalaiselle lukijakunnalle, ja samalla tuoda esille, että tuo historia on pidempi ja ylevämpi kuin juutalaiset valtansa alle alistaneiden roomalaisten historia.[2]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos koostuu 20 kirjasta. Se seuraa juutalaisten vaiheita luomisesta juutalaissodan kynnykselle saakka. Teoksen alkuosa muodostaa lähes parafraasin Vanhan testamentin kertomukselle.[2]

Teoksen sisältö on pääpiirteittäin:

Teos sisältää kaksi tunnettua viittausta Jeesukseen. Ensimmäinen maininta kirjassa XVIII kutsuu Jeesusta jumalaksi, ja tämä yksityiskohta (ellei koko maininta) on selvästi myöhempi, kristittyjen kopioitsijoiden tekemä lisäys. Toinen maininta kirjassa XX kutsuu Jeesusta ”niin kutsutuksi Kristukseksi”.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Westerlund, Lauri: Kysymys veron maksamisesta keisarille (Matt. 22:15–22; Mark. 12:13–17; Luuk. 20:20–26): sosiaalinen konteksti ja tulkinta Helsingin yliopisto. Viitattu 22.3.2021.
  2. a b c Huuhtanen, Pauli: ”Josefuksen elämä ja teokset”. Teoksessa Josephus (Josefus), Flavius: Juutalaissodan historia, s. viii. (Peri tū Iūdaïkū polemū.) Suomentanut Pauli Huuhtanen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28945-0.
  3. a b Cohen, Shaye J. D.: Josephus in Galilee and Rome: His Vita and Development As a Historian, s. 1. Biblical Studies and Religious Studies / Columbia studies in the classical tradition, nide 8. Brill, 2002. ISBN 9780391041585. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c Kulik, Alexander & DiTommaso, Lorenzo: A Guide to Early Jewish Texts and Traditions in Christian Transmission, s. 283. Oxford University Press, 2019. ISBN 9780190863074. Teoksen verkkoversio.
  5. Schaff, Philip: History of the Christian Church: Apostolic Christianity, A.D. 1-100, 3rd ed, s. 59. C. Scribner's, 1889. Teoksen verkkoversio.
  6. Flavius Josephus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.3.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume I: Books 1–3. Translated by H. St. J. Thackeray. Loeb Classical Library 242. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1930.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume II: Books 4–6. Translated by H. St. J. Thackeray, Ralph Marcus. Loeb Classical Library 490. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1930.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume III: Books 7–8. Translated by Ralph Marcus. Loeb Classical Library 281. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1934.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume IV: Books 9–11. Translated by Ralph Marcus. Loeb Classical Library 326. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1937.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume V: Books 12–13. Translated by Ralph Marcus. Loeb Classical Library 365. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1943.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume VI: Books 14–15. Translated by Ralph Marcus, Allen Wikgren. Loeb Classical Library 489. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1943.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume VII: Books 16–17. Translated by Ralph Marcus, Allen Wikgren. Loeb Classical Library 410. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1963.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume VIII: Books 18–19. Translated by Louis H. Feldman. Loeb Classical Library 433. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1965.
  • Josephus: Jewish Antiquities. Volume IX: Book 20. Translated by Louis H. Feldman. Loeb Classical Library 456. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1965.

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bloch, Heinrich: Die Quellen des Flavius Josephus in seiner Archäologie. Leipzig: -, 1879. Uusintapainos: Sändig, Wiesbaden 1968.
  • Rodgers, Zuleika: Making History: Josephus and Historical Method. Journal for the study of Judaism / Supplements, nide 110. Brill, 2007. ISBN 9789004150089.
  • Siegert, Folker & Kalms, Jürgen U. (toim.): Internationales Josephus-Kolloquium Paris 2001. Studies on the Antiquities of Josephus. Etudes sur les Antiquités de Josèphe (= Münsteraner Judaistische Studien. Band 12). Münster: LIT, 2002.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]