Juovakaniinikala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juovakaniinikala
Siganus lineatus.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Kaniinikalat Siganidae
Suku: Siganus
Laji: lineatus
Kaksiosainen nimi

Siganus lineatus
(Valenciennes, 1835)

Katso myös

 Commons-logo.svg Juovakaniinikala Commonsissa

Juovakaniinikala[2] (Siganus lineatus) on kaniinikalojen (Siganidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji, jota pidetään myös akvaariossa. Sen kuvasi tieteelle Achille Valenciennes vuonna 1835.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juovakaniinikalaparvi

Juovakaniinikala kasvaa yleensä noin 25 senttimetrin mittaiseksi ja korkeintaan 43 senttimetrin mittaiseksi. Selkäevässä on 13 piikkiruotoa ja kymmenen nivelruotoa, peräevässä seitsemän piikkiruotoa ja yhdeksän nivelruotoa. Keltakaniinikala on pohjaväriltään vaaleansininen. Evät ja pyrstö ovat siniset lukuun ottamatta selkäevää jossa on myös vähän keltaista. Pyrstön tyvessä on keltainen läikkä.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juovakaniinikalaa tavataan Tyyneltämereltä Aasiasta ja Oseaniasta.[4] Lajin elinympäristöä ovat pääasiassa laguunit ja koralliriutat.[3] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut keltakaniinikalan elinvoimaiseksi lajiksi.[1]

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juovakaniinikala käyttää ravinnokseen leviä. Laji elää pienissä, noin 10–25 yksilön parvissa 25–29 asteen lämpöisissä vesissä korkeintaan 25 metrin syvyydessä. Juovakaniinikala kutee ensimmäisen kerran noin kahden vuoden ikäisenä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Carpenter, K.E. & Smith-Vaniz, W.F.: Siganus lineatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 102. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b c d Siganus lineatus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  4. Countries of Siganus lineatus FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)