Junininuikku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Junininuikku
Junin-Grebe-Podiceps-tacznowskii Photo - Gunnar Engblom, Kolibri Expeditions.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Uikkulinnut Podicipediformes
Heimo: Uikut Podicipedidae
Suku: Silkkiuikut Podiceps
Laji: taczanowskii
Kaksiosainen nimi

Podiceps taczanowskii
(Berlepsch & Stolzmann, 1894)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Junininuikku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Junininuikku Commonsissa

Junininuikku eli juninjärvenuikku,[2] aikaisemmalta nimeltään isohopeauikku[3] (Podiceps taczanowskii) on silkkiuikkuihin kuuluva uikkulintu. Se on nimetty lintutieteilijä Władysław Taczanowskin mukaan, joka kirjoitti muun muassa kirjan Ornithology of Peru vuosina 1884–1886.

Junininuikku on erittäin uhanalainen lintu,[1] ja niitä on jäljellä alle 500 yksilöä. Populaatio on luultavasti pienentynyt pääosin epävakaiden olosuhteiden seurauksena.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junininuikku on mustavalkoinen pitkäkaulainen 35 senttiä pitkä uikku, jolla on musta päälaki, niska, selkä ja siivet. Valkoista linnulla on päävärinä kurkussa, kaulassa ja vatsassa. Linnun silmän iiris on punainen.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia on nähty ainoastaan Juninjärvellä, Perun keskiosassa, mikä onkin ainut paikka missä junininuikku elää. Juninjärvi sijaitsee 4 080 metrin korkeudessa, mikä voi olla syynä juninuikun esiintymiseen juuri siellä. Vuonna 1963 lajia havaittiin luultavasti yli 1 000 yksilöä, mutta vuoteen 1993 mennessä määrä oli laskenut 50 yksilöön. Nyttemmin kanta on elpynyt 100–300 yksilöön.[4]

Lisääntyminen ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junininuikku syö ravinnokseen kaloja ja selkärangattomien toukkia ja täysikasvuisia aikuisia. Pesä on rakennettu ruo’oista kelluvaksi lautaksi, tyypillisessä pesässä on kaksi munaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Podiceps taczanowskii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
  2. Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Viitattu 24.12.2018.
  3. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1926. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  4. a b c d Junin Grebe: Podiceps taczanowskii BirdLife International. Viitattu 26. joulukuuta 2007.