Jungfennomaanit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jungfennomaanit oli Suomessa 1860-luvulla syntynyt kielipoliittinen ryhmittymä, joka muodosti fennomaanien jyrkemmän siiven. Se nousi ”vanhojen rehellisten suomalaisten” ryhmää vastaan johdossaan Georg Zacharias Forsman (myöh. Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen).[1] Hän perusti vuonna 1863 yhdessä veljensä Jaakko Forsmanin sekä Agathon Meurmanin kanssa äänenkannattajakseen Helsingin Uutiset -lehden, jossa hän ilmoitti perustetuksi ”suomi-kiihkon puolueen” ja julkaisi sen ohjelman. Jo seuraavana vuonna jungfennomaanit saivat vallattua ”vanhojen rehellisten” käsissä olleen Suomettaren, mutta se meni konkurssiin vuonna 1866. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1869 Uusi Suometar. 1870-luvulle tultaessa Yrjö-Koskisen jungfennomaanisuus nähtiin jo koko suomalaisuusliikkeen johtona.[2]

Jungfennomaaneja (ja myös J. V. Snellmania) erotti ”vanhoista rehellisistä suomalaisista” varsinkin suhtautuminen Venäjään ja Ruotsiin. Jungfennomaanit korostivat lojaalisuutta Venäjää kohtaan, ja Yrjö-Koskinen halusi katkaista henkiset siteet Ruotsiin Suomen kansallisen kehityksen edistämiseksi. ”Vanhat rehelliset” suhtautuivat ruotsinkielisten liberaalien tavoin kielteisesti venäläiseen imperialismiin ja painottivat ruotsalaisen kulttuuriperinnön merkitystä suomalaisille.[2][3] Lisäksi ”vanhojen rehellisten” mielestä suomalaisuuden olisi noustava ”luonnollista tietä” eli vähittäisen kulttuurisen ja sivistyksellisen kehityksen kautta eikä poliittisen taistelun tuloksena.[4]

Ikäero ”vanhojen” ja ”nuorten” fennomaanien johtajien välillä oli itse asiassa vähäinen.[3] Nimestään huolimatta jungfennomaaneja ei pidä sekoittaa myöhempiin nuorsuomalaisiin.

  1. Factum: uusi tietosanakirja, osa 3, hakusana ”jungfennomaanit”, s. 160. Weilin & Göös 2004.
  2. a b Venla Sainio: Yrjö-Koskinen, Georg Zacharias (1830 - 1903) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. a b Matti Virtanen: Fennomanian perilliset: Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka, s. 86–87. SKS 2002.
  4. Vesa Vares: Meurman, Agathon (1826 - 1909) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.