Julius Sergius von Klever

Julius Sergius von Klever (31. tammikuuta 1850 Tartto – 24. joulukuuta 1924 Pietari) oli virolainen taidemaalari. Kansallisuudeltaan hän oli baltiansaksalainen. ^[1]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Kleverin isä oli kemisti eläinlääketieteellisessä instituutissa. Poika osoitti taiteellisen lahjakkuutensa jo lapsena ja pääsi Konstantin von Kögelgenin yksityisoppilaaksi.

Perusopintojensa jälkeen von Klever kirjoittautui Pietarin taideakatemiaan jossa isän toivomuksesta opiskeli aluksi arkkitehtuuria. Maisemamaalausta hänelle opetti Mihail Konstantinovitš Clodt. Tuntemattomiksi jääneiden syiden johdosta hänet erotettiin akatemiasta vuonna 1870. ^[1]

Vuonna 1871 von Klever piti kuitenkin ensimmäisen näyttelynsä ja alkoi saada heti töitään kaupaksi. Kreivi Stroganov osti häneltä maalauksen ja myös suuriruhtinatar Maria Nikolajevna. Tuleva tsaari Aleksanteri III kiinnostui hänen töistään ja akatemia myönsi hänelle oikeuden käyttää taiteilijan titteliä, vaikka hänen opintonsa olivat kesken. Akateemikon arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1878. Hän osallistui myös Venäjän paviljongin suunnitteluun Antwerpenin vuoden 1885 maailmannäyttelyä varten.

Omana aikanaan von Klever oli erittäin suosittu ja hän sai paljon kunniamerkkejä ja huomionosoituksia. Hän saattoi tehdä maalauksen päivässä ja usein pohjatyön tekivät apulaiset.

1890-luvun lopulla von Kleverin akateemikkoystävä sekaantui uhkapeliin ja aiheutti skandaalin. Myös von Kleverin nimi tuli selvitysten yhteydessä esiin ja tämä aiheutti hänelle hermoromahduksen. Hermoromahduksen takia hän lopetti vähäksi aikaa maalaamisen. Päästäkseen eroon hankalasta tilanteesta hän muutti vuonna 1908 Saksaan. Saksassa hän asui perheineen vuoteen 1915 asti Neustrelizin kaupungissa. ^[1]

Ensimmäinen maailmansota pakotti von Kleverin palaamaan Venäjälle. Hän palasi opettamaan nyt neuvostonimen saaneeseen akatemiaan.^[1] Hänet nimitettiin "monumentaalimaalauksen osaston" johtajaksi, missä virassa työskenteli kuolemaansa asti.

Von Kleverin neljästä lapsesta kolmesta tuli taiteilijoita: tytär Maria (1878–1967) oli näyttämötaiteilija, pojat Julius (1882–1942) ja Oscar (1887–1975), joista ensimmäinen opetti taideakatemiassa ja jälkimmäinen oli näyttämötaiteilija ja pukusuunnittelija.