Julia Soaemias
Julia Soaemias Bassiana (k. 11. maaliskuuta 222 Rooma) oli Rooman keisari Elagabaluksen äiti, joka käytti poikansa hallitsijakautena suurta valtaa yhdessä äitinsä Julia Maesan kanssa.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julia Soaemiaksen syntymävuotta ei tiedetä.[2] Hänen vanhempansa olivat Syyrian Emesasta lähtöisin olleet konsuli Gaius Julius Avitus Alexianus ja Julia Maesa, jonka sisko Julia Domna oli keisari Septimius Severuksen vaimo. Julia Soaemiaksen sisko Julia Mamaea oli tulevan keisari Severus Alexanderin äiti. Julia Soaemiaksen puoliso oli senaattoriksi kohonnut syyrialainen Sextus Varius Marcellus. Heille syntyi poika Varius Avitus.[1][2]
Kun pretoriaaniprefekti Macrinus vuonna 217 murhautti Julia Soaemiaksen serkun, keisari Caracallan, ja ryhtyi itse keisariksi, karkotettiin Julia Maesan perhe Roomasta takaisin Emesaan. Syyriaan sijoitetut armeijan legioonat kuitenkin julistivat toukokuussa 218 Julia Maesan yllytyksestä Julia Soaemiaksen noin 14-vuotiaan pojan Varius Avituksen keisariksi, ja vallananastaja Macrinus kukistui nopeasti. Perhe väitti Varius Avituksen olevan Caracallan avioton poika ja siten oikeutettu keisariuteen.[1] Ajatuksen keksi ilmeisesti Varius Avituksen opettajana toiminut hovimies Gannys, joka oli myös Julia Soaemiaksen rakastaja.[2] Uuden keisarin viralliseksi hallitsijanimeksi tuli Marcus Aurelius Antoninus, mutta hänet tunnetaan historiankirjoissa keisari Elagabaluksena, sillä hän oli syyrialaisen Elagabalus-jumalan ylipappi.[1] Pian keisariksi tultuaan Elagabalus murhautti Gannyksen.[1][2]
Julia Maesa oli nostanut alaikäisen tyttärenpoikansa keisariksi voidakseen käyttää valtaa itse, mutta myös Julia Soaemias oli vallanhimoinen ja alkoi juonitella äitiään vastaan. Hän lietsoi ja kannusti Elagabaluksen holtitonta käytöstä vähentääkseen Julia Maesan vaikutusvaltaa tähän.[2] Julia Soaemias tuki myös poikansa epäsuosittua päätöstä julistaa auringonjumala Elagabalus roomalaisen uskonnon ylimmäksi jumalaksi, kun taas Julia Maesa vastusti sitä.[1]
Vuonna 221 Julia Maesa painosti Elagabaluksen adoptoimaan ja nimeämään seuraajakseen serkkunsa, Julia Mamaean pojan Bassianus Alexianuksen (myöh. Severus Alexander). Elagabalus aavisti, että hänet aiottiin syrjäyttää, ja yritti lietsoa sotilaat surmaamaan Bassianus Alexianuksen. Sen sijaan sotilaat surmasivatkin 11. maaliskuuta 222 keisarin ja tämän äidin eräässä käymälässä, johon nämä olivat paenneet. Julia Maesa oli mahdollisesti vastuussa tyttärensä ja tyttärenpoikansa surmauttamisesta. Murhan jälkeen Julia Soaemiaksen ja Elagabaluksen ruumiita raahattiin pitkin Rooman katuja ja ne viskattiin lopuksi Tiberiin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Julia Soaemias Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
