Julia Ducournau

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Julia Ducournau
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1983 (ikä 37)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus Ranska
Ammatti elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
Ohjaaja
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Julia Ducournau (18. marraskuuta 1983 Pariisi, Ranska) on ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja, joka voitti vuonna 2021 toisella elokuvallansa Titane Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun.

Ducournau syntyi Pariisissa vuonna 1983.[1] Hän myös kasvoi Pariisissa ja opiskeli käsikirjoittamista La Fémisissa, mistä hän valmistui vuonna 2008.[2] Ennen ensimmäisen elokuvansa valmistumista Ducournau työskenteli story editorina ja käsikirjoituskonsulttina.[3]

Ducournaun ensimmäinen elokuva oli lyhytelokuva Junior. Se kertoo tytöstä, joka saatuaan vatsaflunssan luo ihonsa käärmeen tavalla. Se esitettiin vuoden 2011 Cannesin elokuvajuhlien Kriitikoiden viikolla, missä se sai Petit Rail d’Or -palkinnon.[1][2] Vuonna 2012 ensi-iltansa sai puolestaan televisioelokuva Mange, jonka pääosassa oli bulimiasta kärsinyt nainen, joka pyrki kostamaan collegessa häntä piinanneille.[2]

Ducournaun ensimmäinen pitkä teatterielokuva oli vuonna 2016 ensi-iltansa saanut Raw.[4] Sen keskeisin henkilö on 16-vuotias Justine, joka aloittaa opiskelut eläinlääketieteellisessä. Justine on kasvissyöjä, joka kuitenkin pakotetaan syömään jäniksen munuaisen, mistä hänelle syntyy halu kannibalismiin.[2] Elokuva palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla Fipresci-palkinnolla, ja Ranskassa se sai parhaan esikoisohjaajan Louis Delluc -palkinnon.[5][6] Kansainvälistä huomiota elokuva sai kuitenkin Toronton elokuvajuhlilla, missä kaksi yleisön jäsentä pyörtyi sen esityksen aikana.[5]

Ducournau aloitti Raw’n jälkituotantovaiheessa seuraavan elokuvansa suunnittelun. Titane sai ensi-iltansa vuoden 2021 Cannesin elokuvajuhlilla, missä se voitti juhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun. Ducournau oli toinen nainen, joka voitti kyseisen palkinnon. Ensimmäinen oli ollut Jane Campion, joka palkittiin vuonna 1993 Pianosta.[4][7] Titane kertoo nuoresta naisesta, joka tulee raskaaksi autolle. Hän on myös sarjamurhaaja, joka etsii turvaa työnarkomaanilta palomieheltä esittämällä tämän kadonnutta poikaa.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Julia Ducournau La Semaine de la Critique of Festival de Cannes. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  2. a b c d Alex Godfrey: Raw director Julia Ducournau: 'Cannibalism is part of humanity' The Guardian. 30.3.2017. Guardian News & Media Limited. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  3. Julia Ducournau TorinoFilmLab. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  4. a b Rachel Handler: Titane Director Julia Ducournau Doesn’t See Herself As a Film Festival Provocateur Vulture. 16.7.2021. Vox Media, LLC. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  5. a b Hannah Rosina Holway: Grave/Raw, 2016 Mapping Contemporary Cinema. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  6. Hudson, David: Lists and Awards: Prix Louis-Delluc and More The Current. 18.12.2017. The Criterion Collection. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  7. Benjamin Dodman: Cannes makes history with Palme d’Or for Julia Ducournau thriller ‘Titane’ France 24. 17.7.2021. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)
  8. Eric Kohn: Palme d’Or Winner Julia Ducournau on Groundbreaking ‘Titane’: ‘I Don’t Want My Gender to Define Me’ IndieWire. 17.7.2021. Penske Business Media, LLC. Viitattu 18.7.2021. (englanniksi)