Juho Päiwiö
Juho Aukusti Päiwiö (Päiviö), vuoteen 1895 Andersson (3. kesäkuuta 1869 Turku[1] – 7. tammikuuta 1949 Turku[2]) oli pappi, päätoimittaja ja koulunjohtaja.[3][4]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päiwiön vanhemmat olivat salvumies Juho Kustaa Andersson ja Gustava Lovisa Cederlöf ja puoliso vuodesta 1903 kirjailija Hilma Naëmi Kyander (k. 1941), kunnallisneuvos Axel Kyanderin tytär. Päiwiö tuli ylioppilaaksi Turun lyseosta 1890 ja vihittiin papiksi 1896. Hän teki vuosisadan vaihteessa opintomatkoja Skandinaviaan ja Saksaan. Ähtävän kirkkoherran apulaisena Päiwiö toimi 1896 ja Tammelan kirkkoherran apulaisena 1896–1899. Päiwiö toimi Paimion kansanopiston johtaja 1899–1918 ja 1925–1939, Hospitz Betel -yhtiön hallituksen puheenjohtaja hän oli 1936 ja toimitusjohtaja vuodesta 1939. Uuden Auran päätoimittaja Päiwiö oli 1918–1925 ja maatalousosaston toimittaja 1925–1931. Suomen saviteollisuus -osakeyhtiön toimitusjohtajana Päiwiö oli työskennellyt 1912 ja johtokunnan jäsenenä 1910–1914. Päiwiöllä oli useita seurakunnallisia ja muita luottamustehtäviä. Rovastin arvonimen hän sai 1929.[2][1][4][5] Päiwiö oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsen.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auran rannoilta: 1, Varsinais-Suomen nuorisoseurojen julkaisu, 1901 (toim.)
- Seitsemän vuotta Varsinais-Suomen kansanopistossa, 1906
- Kansanopiston laulukirja : sanapainos, 1909, toim. Dagmar Klemetti, Tilda Löthman, Juho Päiviö
- Suomalainen maamies ja yliopisto, 1919
- Varsinais-Suomen eli Paimion kansanopisto 1899–1929, 1929
- Paimion vaiheita, 1940
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin oli. (Viitattu 28.10.2018)
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 28.10.2018)
- ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 8.1.1949, s. 3.
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 530 (Viitattu 28.10.2018)
- ↑ Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 364. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
| ||||||||||||||
