Juhani (Seitsemän veljestä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhani
Juhani Esko Salmisen näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Juhani Esko Salmisen näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Luoja(t) Aleksis Kivi
Näyttelijä(t) Ossi Elstelä
Hugo Hytönen
Wilho Ilmari
Eino Kaipainen
Edvin Laine
Tauno Palo
Helge Ranin
Esko Salminen
Veikko Sinisalo
Yrjö Tuominen
Ensi-
esiintyminen		 Seitsemän veljestä
Viimeinen
esiintyminen		 Seitsemän veljestä
Henkilötiedot
Status suuren maatilan perillinen, vanhin poika
Ammatti maanviljelijä
Sukupuoli mies
Ikä 25 (romaanin lopussa n. 35)
Kotipaikka Toukola, Häme
Asuinpaikka Toukola, Häme
Luonteenpiirteet tunneihminen, maskuliininen, itsepäinen, kiivas
Suhteet
Vanhemmat Juhani
Sisarukset Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri, Eero
Puoliso(t) Männistön Venla
Lapset useita, mm. Juhannes
Sisarusten lapset useita
Muut sukulaiset Härkämäen tytär, Konkkalan Hindrikka, Kuokkalan kaksostyttäret, Seunalan Anna (kälyjä)

Juhani on Aleksis Kiven luoma kuvitteellinen henkilö ja yksi keskeisistä hahmoista Kiven 1870 julkaistussa romaanissa Seitsemän veljestä. Hän on vanhin Jukolan veljeksistä: romaanin alussa 25-vuotias. Kuopus Eero on Juhania kahdeksisen vuotta nuorempi. Juhanin veljistä Tuomas ja Aapo sekä Timo ja Lauri ovat kaksosia.[1]

Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysisesti Juhani on kuten veljensä: tukeva ja harteikas sekä varsin ruskeaihoinen. Hänen hiuksensa ovat vielä enemmän hampunkarvaiset kuin hänen veljiensä. Hartioidensa leveyden suhteen hän häviää Tuomaalle, joka on veljeskatraan harteikkain.[1] Juhani on hyvin äkkipikainen, määräilevä ja oppii hitaasti asioita. Toisaalta hän on verbaalisesti lahjakas ja yltää usein jopa runolliseen ilmaisuun – suuttuessaan hän vertaa itseään ladattuun kanuunaan, joka odottaa paukahtamistaan. Tyynnyttyään hän toteaa: "Sydämmeni verinen lammikko lainehtii vielä, lainehtii kauan."[2]

Juhani on myös ainoa veljeksistä, joka on kirjan alkaessa käynyt kotikylänsä Toukolan ulkopuolella. Hän on Turun-käynyt mies. Juhani on veljesten johtohahmo, mutta kuuntelee myös muiden mielipiteitä. Hänen auktoriteettinsa kuitenkin horjuu sikäli, että muut veljekset eivät myönnä hänelle kuritusoikeutta. Juhanin usein esiin ottama kurinpitomenetelmä on selkäsauna. Hänellä on niukalti omia ideoita ja hankalissa paikoissa johdon ottavat Tuomas ja Aapo.[3] Juhani oppii lukemaan viimeisenä ja on myös toinen kahdesta veljeksestä, jotka seisoivat Lukkarin talon nurkassa.

Juhani on luonnonlapsi ja täynnä miehistä uhoa. Hän pohtii usein, millainen oikean miehen tulee olla ja päätyy toteamaan, että miehen sydämen on oltava "aina kova kuin valkoinen harakankivi".[3] Miehekkyydestään huolimatta hänen tunne-elämänsä on ailahtelevaa: hänen mielialansa vaihtelee nopeaan tahtiin syvän surun ja suuren ilon välillä. Suuttuessaan hän päästää kaiken raivonsa valloilleen, mutta leppyy pian yhdestä sanasta ja alkaa osoittaa katumusta.[4] Seitsemän veljeksen lopussa Juhani menee avioon "suulaan ja riitaisan" Männistön Venlan kanssa, johon tutustutaan jo romaanin alussa ja josta muutkin veljekset ovat jossain määrin kiinnostuneita. Juhani alkaa isännöidä Jukolan maatilan toista puoliskoa. Pariskunnalle syntyy useita lapsia ja liitosta muodostuu pienistä riidoista huolimatta onnellinen.[5][6]

Eräissä Seitsemän veljeksen kohdissa Juhani nousee kuutta veljeään perusteellisempaan tarkasteluun. V. A. Koskenniemi vertasi Juhania kaikessa monimuotoisuudessaan William Shakespearen ja Miguel de Cervantesin luomiin rikkaisiin hahmoihin.[7]

Aleksis Kiven itsensä on kerrottu olleen Juhanin kaltainen: aggressiivinen ja impulsiivinen. Hän kävi useita tappeluita ja suuttui äkkiarvaamatta.[8]

Tulkitsijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen Teatteri teki Seitsemän veljeksen ensimmäisen näyttämöversion vuonna 1898.[9] Juhanina oli Alex Rautio.[10] Sen jälkeen Seitsemän veljestä on ollut teattereiden kestosuosikki ja aiheesta on tehty myös uustulkintoja. Juhanin roolin ovat tulkinneet useat niin sanotut tähtinäyttelijät, kuten Tauno Palo[11], Veikko Sinisalo[12] ja Yrjö Tuominen[13].

Ritva Holmbergin dramatisoimassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Turun kaupunginteatterin menestyksekkäässä Seitsemässä veljeksessä 1970-luvulla Juhania näytteli Esko Salminen.[14] Niin ikään tunnettuja Juhani-näyttelijöitä ovat olleet Ossi Elstelä[15], Kauko Helovirta[16], Hugo Hytönen[17], Wilho Ilmari[18], Kalevi Kahra[19], Eino Kaipainen[20], Kalervo Nissilä[21], Helge Ranin[22], Axel Slangus[23] ja Reino Valkama[24]. Myös oopperalaulaja Eino Rautavaara on tehnyt Juhanin roolin[25].

2000-luvulla Jukolan esikoisen roolin ovat näytelleet muun muassa Pekka Räty Lahden kaupunginteatterissa[26] ja Tommi Raitolehto Tampereen Työväen Teatterissa.[27] Turun Linnateatterin Seitsemässä veljeksessä kesällä 2010 veljekset näyteltiin neljän miehen voimin. Jukka Rasila näytteli Juhanin ja Simeonin roolit.[28]

Turun kaupunginteatteriin Seitsemän veljestä palasi vuonna 2017 Lauri Maijalan dramatisoimana ja ohjaamana. Juhanin roolin näytteli Joonas Saartamo.[29][30] Saman vuoden kesänä Ryhmäteatteri antoi oman suositun näkemyksensä Kiven teoksesta. Juhanin roolin näytteli Santtu Karvonen.[31]

Elokuva ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilho Ilmarin elokuva Seitsemän veljestä (1939) on romaanin toistaiseksi ainoa filmatisointi, siinä Juhania näyttelee Edvin Laine.[32] Jouko Turkan televisiosarjassa Seitsemän veljestä (1989) Juhanin roolissa nähtiin Kai Lehtinen.[33]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uotila, Jussi: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä : luonnekuvia. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho, 1989. ISBN 952-90-1615-8. (suomeksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin – Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma – Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8, 1965.
  • Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
  • Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
  • Malmberg, Ilkka & Vuori, Pekka: Seitsemän miestä. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2005. ISBN 952-5557-04-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 13. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  2. ↑ Seitsemän miestä, s. 44
  3. ↑ a b Seitsemän miestä, s. 41
  4. ↑ Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä XVI / Henkilökuvat AKJ-sivusto. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 26.4.2016.
  5. ↑ Kotro, Johanna: Äidinkieli ja kirjallisuus (Johanna Kontro) / Juhanin henkilökuvaus romaanissa Seitsemän veljestä Peda.net. Arkistoitu 14.5.2016. Viitattu 26.4.2016.
  6. ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 310–311. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  7. ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 8–9. 19. painos (2003) (V. A. Koskenniemen esipuhe). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  8. ↑ Seitsemän miestä, s. 40
  9. ↑ Korhonen, Anna: Seitsemän veljeksen tulkintoja: Ensimmäiset tulkinnat hallitsevat Yle Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina. Viitattu 27.4.2016.
  10. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  11. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 398
  12. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, s. 414
  13. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 332
  14. ↑ Lindfors, Jukka: Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa Yle Elävä arkisto. 13.2.2009. Viitattu 27.4.2016.
  15. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 150
  16. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 239
  17. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 93
  18. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 166
  19. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 275
  20. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 172
  21. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 206
  22. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 250
  23. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 291
  24. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 241
  25. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 255
  26. ↑ Lahtinen, Outi: Seitsemän veljestä Lahdessa Turun Sanomat. 7.11.2002. Viitattu 26.4.2016. [vanhentunut linkki]
  27. ↑ Haapanen, Irmeli: Mikko Roihan Seitsemän veljestä tuo näyttämölle syrjään sysittyjen uhman Turun Sanomat. 19.1.2008. Viitattu 26.4.2016. [vanhentunut linkki]
  28. ↑ Karhu, Annina: Klassikko rohkeasti revitellen Turun Sanomat. 30.5.2010. Arkistoitu 16.6.2016. Viitattu 20.5.2016.
  29. ↑ Seitsemän veljestä Teatteri.turku.fi. 2017. Viitattu 10.10.2019.
  30. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  31. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  32. ↑ Seitsemän veljestä (1939) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
  33. ↑ Seitsemän veljestä (1989) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhani_(Seitsemän_veljestä)&oldid=22326110”