Juan José Torres González

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juan José Torres González

Juan José Torres González (5. maaliskuuta 1920 Sacaba, Bolivia2. heinäkuuta 1976 San Andrés de Giles, Argentiina) oli bolivialainen kenraali, joka toimi Bolivian presidenttinä ja sotilasdiktaattorina vuosina 1970–1971. Vaikka latinalaisen Amerikan sotilasjohtajat olivat usein oikeistolaisia, Torresin hallinto oli selvästi vasemmistolainen.

Torres syntyi köyhään perheeseen, mutta kohosi kenraaliksi asti. Hänestä tuli sotilasdiktaattori Alfredo Ovandon apuri ja armeijan komentaja Ovandon noustua valtaan syyskuussa 1969. Presidentti Ovando pakeni 6. lokakuuta 1970 vasemmistolaisten kenraalien vallankaappausta ulkomaiseen lähetystöön. Vasemmistolaiset asettuivat Torresin taakse, josta tuli presidentti seuraavana päivänä.

Torres pyrki luomaan sosialistisen valtion. Hän salli ammattiliitot ja kokosi vallankumouksellisen kongressin, kansankokouksen (Asamblea Popular), jossa myös liitot olivat edustettuina. Hän salli myös trotskilaisen ammattiyhdistysjohtaja Juan Lechínin palata Central Obrera Bolivianan johtoon. Torresilla oli mestitsijuuret ja häntä pidettiin kansan miehenä, mikä teki hänestä suositun. Torresin nationalistinen politiikka tosin huolestutti Yhdysvaltoja. Richard Nixonin hallinnolla saattoi olla osansa hänen valtakautensa päättymiseen.

Eversti Hugo Banzer yritti kaapata vallan 10. tammikuuta 1971, mutta epäonnistui ja pääsi pakenemaan. Banzer aloitti 18. elokuuta kapinan Santa Cruzissa ja marssi seuraavana päivänä pääkaupunkiin La Paziin, jolloin Torres pakeni Argentiinaan. Luultavasti Argentiinassa valtaan nousseen Jorge Videlan hallitsemat kuolemanpartiot salamurhasivat Torresin Buenos Airesin lähellä heinäkuussa 1976. Torresin kuolema oli osa Operaatio Cóndoria.[1] Oppositio syytti tästä Banzerin tiedustelupalvelua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]