Jousisoihtupuu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jousisoihtupuu
Jousisoihtupuu Argentiinassa
Jousisoihtupuu Argentiinassa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Angiospermae
Kladi: Eudicots
Kladi: Asteridit
Lahko: Lamiales
Heimo: Bignoniakasvit Bignoniaceae
Tribus: Tecomeae
Suku: Soihtupuut Tabebuia
Laji: impetiginosa
Kaksiosainen nimi

Tabebuia impetiginosa[1][2]
(Mart. ex DC.) Mattos

Synonyymit[2]
  • Handroanthus impetiginosus
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Jousisoihtupuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jousisoihtupuu Commonsissa

Jousisoihtupuu (Tabebuia impetiginosa) on bignoniakasvien (Bignoniaceae) heimoon ja soihtupuiden (Tabebuia) sukuun kuuluva puolittain ainavihanta kasvilaji.

Jousisoihtupuu on Paraguayn kansallispuu.[3]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jousisoihtupuun kukinto.

Avoimilla alueilla jousisoihtupuu on tavallisesti 8–12 metrin korkuinen, mutta on tiheissä metsissä korkeampi kuin 20–35 metriä. Rungon halkaisija voi olla 60–80 senttimetriä.[4] Kukinnot ovat väriltään vaaleanpunaisia ja niiden "nielu" on valkoinen keltaisilla raidoilla. Jousisoihtupuu kukkii suurissa kimpuissa keväällä juuri ennen uuden lehvistön puhkeamista. Nuoret yksilöt eivät välttämättä aina kuki.[5]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jousisoihtupuuta tavataan Pohjois-Amerikassa Meksikon pohjois- ja eteläosissa. Etelä-Amerikassa se on levinnyt Costa Ricaan, El Salvadoriin, Guatemalaan, Hondurasiin, Nicaraguaan, Panamaan, Ranskan Guyanaan, Surinameen, Venezuelaan, Brasiliaan, Kolumbiaan, Peruun, Argentiinaan ja Paraguayhyn.[6] Jousisoihtupuu kasvaa tavallisesti trooppisissa elinympäristöissä suurissa korkeuksissa, mutta sopii myös hyvin subtropiikkiin. Se suosii hyvin kuivaa, hedelmällistä maaperää ja täyttä auringonpaistetta.[4] Jousisoihtupuu voi kestää jopa lähes 7 celsiusasteen pakkasta, mutta ei kuitenkaan pakkasia pidemmällä aikavälillä.[3] Etenkin Brasiliassa lajin raskasta, kovaa puuainesta käytetään veistämiseen ja rakentamiseen niin paljon, että kasvin populaatiot ovat heikentyneet merkittävästi.[1]

Käyttö ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet puuta jo pitkään lääkkeenä, ja se on nykyisin suosittu luontaistuote.[4] Sen kuorissa on lapacholia, joka torjuu grampositiivisia ja gramnegatiivisilta bakteereja, joiden lisääntymisen valmiste estää tukahduttamalla käymisprosessin.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c World Conservation Monitoring Centre: Tabebuia impetiginosa[1][2] IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 1998. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  2. a b Tabebuia impetiginosa - Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet Finto.fi. Viitattu 20.1.2020. (suomeksi)
  3. a b Maier, Casandra: What Is a Lapacho Tree? San Francisco Chronicle. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  4. a b c Handroanthus impetiginosus (Mart. ex DC.) Mattos Bignoniaceae Useful Tropical Plants. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  5. Handroanthus impetiginosus - Lavender Trumpet Tree San Marcos Growers Wholesale Nursery. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  6. Taxon: Handroanthus impetiginosus (Mart. ex DC.) Mattos U.S. National Plant Germplasm System. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  7. Pau D´Arco (Lapacho, Tabebuia impetiginosa) suojaa viruksilta! Ecosh Life. Viitattu 19.1.2020. (suomeksi)