Jouni Lanamäki
Jouni Lanamäki (s. 1950[1]) on suomalainen ravintolayrittäjä, joka omistaa suosittuja karaokebaareja Oulussa ja Helsingissä. Hän on ollut mukana Oulun kunnallispolitiikassa 1990-luvulla, jolloin hän sai paljon julkisuutta jyrkällä ulkomaalaisvastaisuudellaan.
Nuoruuden poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lanamäki on kotoisin Sotkamosta. Hänen isänsä oli kouluneuvos Toivo Lanamäki.[1][2] Nuoruudessaan Lanamäki johti vuosina 1969–1972 toiminutta oikeistoradikaalia nuorisojärjestöä Suomen Isänmaallisia Nuoria (SIN), alkuperäiseltä nimeltään Isänmaallista Kansallisliikettä, joka ilmoitti toimintansa pohjautuvan 1930-luvun Isänmaallisen Kansanliikkeen ohjelmaan. Järjestön kotipaikka oli Kajaani, mutta se sai julkisuushakuisilla tempauksillaan valtakunnallista huomiota ja sen paikallisosastoja perustettiin muihinkin kaupunkeihin.[3] SIN hakeutui yhteistyöhön Kauko Kareen perustaman Itsenäisyyden Puolesta (IP) -kansalaisjärjestön kanssa ja siitä kaavailtiin IP:n nuoriso-osastoa. SIN:llä ja Lanamäellä oli kontakteja myös ruotsalaiseen uusnatsipuolueeseen Nordiska Rikspartietiin, mutta yhteistyötä haittasi se, että Lanamäki vastusti antisemitismiä.[3][4] SIN:n toiminta kuihtui vuoden 1972 alussa.[3]
Ravintoloitsijana ja kunnallispoliitikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myöhemmin Lanamäki ryhtyi hotelli- ja ravintolayrittäjäksi. Hän perusti Oulun entisen Oulas-hotellin tiloihin vuonna 1984 Gasthaus Lanamäki -nimisen hotellin.[5] Hän sai kohujulkisuutta perustamalla Ouluun niin sanottuja topless-baareja, joissa naistarjoilijat olivat yläosattomissa.[6] Lanamäen on myös sanottu tuoneen karaokebaarit Suomeen.[7]
Lanamäki nousi 1990-luvun alussa valtakunnalliseen julkisuuteen ulkomaalaisvastaisuutensa ja rasistisina pidettyjen mielipiteidensä vuoksi. Lanamäki ja kaksi ovimiestä tuomittiin vuonna 1992 Oulun raastuvanoikeudessa sakkoihin ja korvauksiin etnisestä syrjinnästä, koska hän oli kieltänyt tummaihoisilta maahanmuuttajilta pääsyn Oulussa omistamaansa ravintolaan. Rovaniemen hovioikeus vahvisti tuomion. Rasismikohun tuoman julkisuuden jälkeen Lanamäki oli vuoden 1992 kunnallisvaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana kokoomuksen listalla ja tuli valituksi Oulun kaupunginvaltuustoon ääniharavana.[6][8] Lehtihaastatteluissa hän sanoi muun muassa haluavansa pitää ”Oulun Pohjolan valkeana kaupunkina” ja suomalaisten hengissäsäilymisen vaativan ”taistelua värillisiä vastaan”.[8] Toisaalta Lanamäki perusti Ouluun erityisesti ulkomaalaisia asiakkaita varten Laku-Pekka-nimisen ravintolan, joka ei kuitenkaan menestynyt. Hän myös kiisti olevansa rasisti, sillä hänellä oli striptease-baarissaan tummaihoinen strippari.[8][6] Lanamäki ei asettunut ehdolle enää vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.[9]
Sittemmin Lanamäki on laajentanut liiketoimintaansa Helsinkiin, jossa hän omistaa useita suosittuja karaokebaareja, kuten Pataässä, Anna K, Erottaja-baari ja Marian Helmi. Joukossa on useita homobaareja.[8] Hänen ensimmäinen ravintolansa Helsingissä oli vuonna 1994 Kruununhakaan perustettu Pataässä,[10] joka hänen mukaansa oli myös Suomen järjestyksessä toinen karaokebaari.[11] Lanamäen Helsingin Alppiharjussa omistamasta karaokebaari Populuksesta tuli vuonna 2018 Suomen ensimmäinen ympäri vuorokauden avoinna oleva baari.[10][12] Lanamäki ei ole ollut mukana politiikassa 1990-luvun jälkeen. Vuonna 2017 professori Teivo Teivaiselle antamassaan haastattelussa hän sanoi ”ottavansa mielellään rahat pois kaikilta, ketään syrjimättä”.[8]
Verotilastojen mukaan Lanamäki oli vuonna 2013 Kainuun toiseksi suurituloisin veronmaksaja.[2] Vuonna 2017 hänellä oli maakunnan suurimmat ansiotulot.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on 1978, s. 486 Runeberg.org.
- ↑ a b Ravintoloitsija Jouni Lanamäki kipusi Kainuun verokakkoseksi Kaleva 3.11.2014. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ a b c Tommi Kotonen: Politiikan juoksuhaudat – Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana, s. 135–141. Atena, Jyväskylä 2018.
- ↑ Ylikansallista nationalismia – Ruotsalainen äärioikeisto Suomessa 1970-luvulla Ennen ja nyt 13.3.2013. Viitattu 7.8.2016.
- ↑ Gasthaus-hotelli yrittää Oulussa (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 13.3.1984, HS Aikakone. Viitattu 1.8.2019
- ↑ a b c Jukka Lindfors: Ei tummia Oulun ravintoloihin Yle Elävä arkisto 17.3.2010. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Markku Rättilä: Oulu on karaoken kehto (julkaistu Kalevassa syyskuussa 2014) Kirjastolinkit.ouka.fi. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ a b c d e Juho Jokinen: Jouni Lanamäki kuohutti 1990-luvulla rasismilla, vetäytyi julkisuudesta ja loi kaikessa hiljaisuudessa karaokebaarien imperiumin Helsinkiin – Nyt hän avaa suunsa 25 vuoden jälkeen (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 4.10.2017. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Marja Salmela: Oulussa ollaan omahyväisen samaa mieltä lähes kaikesta – Vain veroäyristä syntyi pikkukina vaalien alla (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 17.10.1996. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ a b Juuso Mättänen & Joose Riikonen: Aina käytettävissä (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 13.4.2018. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Karaokebaari Pataässä tulee Ouluun Kaleva 9.9.2014. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Toni Tervo: Nyt se tapahtuu: Suomeen syntyy ensimmäinen 24/7-baari – avajaispäiväkin on jo selvillä Helsingin Uutiset 2.3.2018. Viitattu 1.8.2019.
- ↑ Mirja Rintala : Halpakauppias pääsi Kainuun tulokärkeen – myös puolisolle huipputienestit Ilta-Sanomat 1.11.2018. Viitattu 1.8.2019.