Jorma Hynninen
| Jorma Hynninen | |
|---|---|
 Jorma Hynninen Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2016. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Jorma Kalervo Hynninen |
| Syntynyt | 3. huhtikuuta 1941 Leppävirta |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jorma Kalervo Hynninen (s. 3. huhtikuuta 1941 Leppävirta) on menestyneimpiä suomalaisia oopperalaulajia, äänialaltaan baritoni.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hynninen opiskeli Sibelius-Akatemiassa 1966–1971 (Matti Tuloisela, Antti Koskinen, diplomi 1970). Hän oli vuosina 1970–1990 kiinnitettynä Kansallisoopperaan, jossa hän toimi myös taiteellisena johtajana vuodesta 1984. Hynninen toimi 1980–1991 Joensuun laulujuhlien taiteellisena johtajana, vuosina 1993–2002 Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana sekä Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorina 1997–2003. Hynninen on lisäksi pitänyt useita mestarikursseja. Hynninen on esiintynyt maailman johtavissa oopperataloissa, kuten Lontoossa, Chicagossa, Moskovassa, Pekingissä, Milanossa (La Scala) ja New Yorkissa (Metropolitan). Hän on esiintynyt eri puolilla maailmaa myös konserttilaulajana, erityisesti liedlaulajana, yhdessä pianisti Ralf Gothónin kanssa.[2] Hynninen lopetti oopperauransa vuonna 2013.[3] Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 2005.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oopperalaulaja Marko Salo (1964–2005) oli Hynnisen poika, tytär Ursula Hynninen on Heinolan seurakunnan kanttori, ja toinen tytär Laura Hynninen on harpisti ja kuvataiteilija.[4][5] Näyttelijä Olivia Ainali on Hynnisen tyttärentytär.[6] Hynnisen ensimmäinen vaimo Reetta kuoli syöpään keväällä 2017.[7] Jorma Hynnisen nykyinen puoliso on sopraano Johanna Tuomi.
Oopperaroolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Jorma Hynnisen oopperaroolit
Hynninen on tehnyt yli 70 oopperaroolia.
Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Jorma Hynnisen levytykset
Suomalaisten oopperalevytysten lisäksi Hynnisen keskeisimpiä oopperalevytyksiä ovat Figaron häät (Muti), Elektra (Ozawa) ja Il prigioniero (Salonen). Hänen levytystuotantoonsa kuuluu myös negrospirituaaleja, ikivihreitä ja tangoja.[2] Levytyksiä Hynninen on tehnyt runsaat 140 kpl.
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vantaan kulttuuripalkinto 1982[8]
- Pro Finlandia -mitali 1984
- Pro Leppävirta -mitali 1989
- Cannes Classical Awards 1996
- Suomen Leijonan komentajamerkki 2000
- Suomi-palkinto 2002
- Suomen Kulttuurirahaston Lea Piltti -palkinto 2004
- Sibelius-seuran mitali 2007
- Mikael Agricolan risti 2010
- Alfred Kordelinin juhlavuoden palkinto 2010
- Valtioneuvosto 200 -juhlamitali 2011
- Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki 2011[9]
- Heinola-mitali 2012[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Haapakoski, Martti & Heino, Anni & Huttunen, Matti & Lampila, Hannu-Ilari & Maasalo, Katri: Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide, s. 64–67. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.
- ↑ a b Jorma Hynninen Primario. Viitattu 2.5.2009.
- ↑ Huippubaritoni Jorma Hynninen lopettaa oopperauransa. Yle uutiset.
- ↑ Kanttorit Heinolan seurakunta. Viitattu 8.1.2017.
- ↑ 21.11.2011 Jorma Hynnisen ja tyttärien harvinainen yhteiskonsertti (Lehdistötiedote) 21.11.2011. Musiikkiteatteri Kapsäkki. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ Menestysteos Punainen viiva palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon (Suomen Kansallisoopperan lehdistötiedote) ranneliike.net. 8.5.2008. Viitattu 11.3.2013.
- ↑ Oopperalaulaja Jorma Hynninen menetti vaimonsa – puoliso sai syöpädiagnoosin vuotta aiemmin. Ilta-sanomat.
- ↑ Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 2014 (pdf). Viitattu 27.2.2016.
- ↑ [https://heinolaseura.fi/tapahtumat_2012/itsenaisyyspaivan_juhla.htm Itsenäinen Suomi täytti 95 vuotta: Heinolassa juhlittiin mitaleja jakamalla]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hako, Pekka: Jorma Hynninen omalla maalla. Helsinki: Otava, 1999.
- Hako, Pekka: Jorma Hynninen. Sielun maisemia. Helsinki: Kirjapaja, 2012.
- Hako, Pekka: ”Hynninen, Jorma (1941–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 169–170. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
- Hynninen, Jorma: Oi muistatko vielä sen virren. Toimittanut Ismo Loivamaa. Helsinki: Otava, 1993.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jorma Hynnisen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Jorma Hynninen, baritoni. Ylen Elävä arkisto.
- Hynninen, Jorma hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
