Jorma Ollila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jorma Ollila
Jorma Ollila Helsingin kirjamessuilla 2013.
Jorma Ollila Helsingin kirjamessuilla 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt15. elokuuta 1950 (ikä 73)
Seinäjoki
Muut tiedot
Yritys Nokia, Shell
Hallitusjäsenyydet Alma Media, Shell, Fruugo, UPM-Kymmene Oyj, Otava Kuvalehdet Oy:n ja Helsingin yliopisto
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Liisa Ollila

Jorma Jaakko Ollila[1] (s. 15. elokuuta 1950 Seinäjoki)[2] on suomalainen yritysjohtaja. Hän toimi Shellin hallituksen puheenjohtajana 2006–2014[3] ja Nokian toimitusjohtajana 1992–1999, pääjohtajana 1999–2006 sekä hallituksen puheenjohtajana 1999–2012. Ollila toimi Alma Median hallituksen puheenjohtajana 2019–2022[4][5].

Ollilan aikakaudella Nokia nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi, mutta hänen loppuvuosinaan Nokian johdossa yrityksen matkapuhelintoiminta joutui pahoihin vaikeuksiin. 2010 Nokia valitsi toimitusjohtajakseen yhdysvaltalaisen IT-jätin Microsoftin Stephen Elopin, jonka toimitusjohtajakautena yritys lopulta loppuvuodesta 2013 myi matkapuhelintoimintansa Elopin edelliselle työnantajalle, eli Microsoftille. Ollila oli jo luopunut vaikeuksissa olevan yrityksen hallituksen puheenjohtajuudesta 2012 ja kaupan suoritti Ollilan seuraaja Risto Siilasmaa.

Ollila toimi Outokummun hallituksen puheenjohtajana 2013–2018.[6] Lisäksi hän on elinkeinoelämää edistävän EVA:n hallituksen puheenjohtaja ja Perella Weinberg Partnersin konsultti.[7] Sixten Korkmanin mukaan Jorma Ollila on Suomen parhaiten verkostoitunut henkilö[8]. Ollila on kuulunut Bilderberg-ryhmän ohjausryhmään ja on ahkerin kokouksiin osallistunut suomalainen[9]. Vuosina 2005–2009 Ollila oli European Round Table of Industrialistsin puheenjohtaja.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruudessaan Ollila asui Kurikassa, missä kävi kansakoulun. Hän oli varhaisnuoruudessaan partiolainen[1] ja Luonto-Liiton jäsen. Lukion hän aloitti Vaasan lyseon lukiossa, mutta suoritti lopulta Kulttuurirahaston apurahan turvin kansainvälisen ylioppilastutkinnon walesilaisessa United World Collegessa, Atlantic Collegessa.[1] Hän oli suvussaan ensimmäinen, joka hankki yliopistokoulutuksen.[10]

Ollila jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa valmistuen vuonna 1976 valtiotieteen maisteriksi pääaineenaan kansantaloustiede. Vuonna 1978 hän suoritti London School of Economicsissa (LSE) MSc-tutkinnon taloustieteessä. Vuonna 1981 Ollila valmistui vielä diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta.[10]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jorma Ollila opiskeluaikoinaan.

Opiskeluaikanaan Ollila oli mukana opiskelijapolitiikassa ja toimi vuosina 1973–1974 Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana. Hän oli opiskelujensa välissä myös Suomen Keskustan kansainvälisten asioiden sihteerinä.[10]

Kirjan Maatalousmafia syö rahamme (Helsinki: Gummerus, 1994. ISBN 951-20-4673-3) mukaan Ollila kuului aiemmin keskustapuolueen Paavo Väyrysen tukiryhmään.

Ollila harkitsi presidenttiehdokkuutta vuonna 1999 silloisen kokoomuslaisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön pyynnöstä.[11] Ollila oli esillä myös vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä, mutta hän kieltäytyi keskustan kosiskelusta.[12]

Alkuvuodesta 2012 liikenneministeri Merja Kyllönen kutsui Jorma Ollilan asettamansa tiemaksutyöryhmän puheenjohtajaksi.[13]

Varusmiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asepalveluksessa Ollila oli reserviupseerikoulun oppilaskunnan puheenjohtajana[10] kurssilla 162. Sotilasarvoltaan hän on reservin kapteeni.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistuttuaan LSE:sta Ollila työskenteli rahoitusalalla amerikkalaisessa Citibankissa, ensin Lontoossa ja sitten Helsingissä.[1]

Vuonna 1985 Ollila siirtyi Nokian palvelukseen hoitamaan kansainvälisiä rahoitusoperaatioita. Ollilan näytöt vakuuttivat, ja pääjohtaja Kari Kairamon organisaatiouudistus nosti hänet rahoitusjohtajaksi ja Nokian johtokuntaan vuonna 1986.[1] Matkapuhelinliiketoimintoja (nyk. Nokia Mobile Phones) Ollila nimettiin vetämään vuonna 1990. Nokian hallitus nimitti Ollilan toimitusjohtajaksi vuonna 1992 ja samalla yhtiössä luovuttiin kahden johtajan (pääjohtaja ja toimitusjohtaja) järjestelmästä. Tämä tehtiin pääosin Ollilan aloitteesta.lähde? Ollila toimi pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana vuodet 1999–2006, minkä jälkeen hän jatkoi hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2012. Ollila jätti Nokian pääjohtajan tehtävät 1. kesäkuuta 2006 ja hänen seuraajakseen Nokian pääjohtajaksi nimitettiin Olli-Pekka Kallasvuo. Ollila vaikutti hallituksen puheenjohtajana nimityksen taustalla.

Ollilan kaudella Nokia keskittyi telekommunikaatioon ja karsi ja myi muut liiketoiminnot. Voimakkaassa keskittymisessä oli suuria riskejä, mutta GSM-standardin läpilyönti maailmalla yhdessä Nokian onnistumisen ja muutamien hyvien lippulaivatuotteiden (esimerkiksi 2110-puhelin) kanssa veivät Nokian 1990-luvulla kasvuun ja siitä tuli maailman mittakaavassakin iso yhtiö.

Ollila on tullut esiin autojen satelliittivalvonta- ja kilometrivero-ehdotuksessa ”Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä” selvittävässä työryhmässä. Ollilalle läheinen Nokia-yhtiö kehittelee autonpaikannus-menetelmiä, jotka saattaisivat sopia ehdotuksen käytännön toteutukseen.[14]

Historioitsija Martti Häikiö on verrannut Ollilan johtamistyyliä sinfoniaorkesterin kapellimestariin, joka samalla on kuin sooloviulisti.lähde? Ollila piti yllä tasapainoa ja veti yhtiötä kohti olennaisia tavoitteita. Hän ei panostanut edeltäjänsä tapaan karismaattiseen johtajuuteen, vaan käytti valtaansa harkitusti, analyyttisesti ja laajoja sosiaalisia verkostoja hyödyntäen. Syvällisen rahoitusmarkkinaymmärryksensä vuoksi hän osasi käsitellä sijoittajasuhteita.

Vuonna 2014 Ollila sai Finanssivalvonnalta rikemaksun arvopaperimarkkinalain rikkomisesta. Rikkeen syynä oli, että hän jätti ilmoittamatta sisäpiirirekisteriin Luxemburgiin rekisteröidyn Kestrel-sijoitusyhtiön. Yhtiön arvo vuoden 2012 lopussa oli 8,2 miljoonaa euroa. Myös YIT:n, Pöyryn ja EQ-pankin Georg Ehrnrooth sai samasta syystä rikesakon liittyen sijoitusyhtiö Partumiin.[15]

Luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollilalla on ollut useita luottamustehtäviä. Hän on ollut Bilderberg-ryhmän ohjausryhmän jäsen ja on osallistunut vuoteen 2013 mennessä ryhmän kokouksiin ainakin 18 kertaa (1994, 1997–2012).[16]

Ollila on toiminut Fruugo Oy:n hallituksen jäsenenä[17] ja UPM-Kymmene Oyj:n[18] sekä Otava Kuvalehdet Oy:n[19] hallituksen varapuheenjohtajana. Vuosina 2005–2009 Ollila oli European Round Table of Industrialistsin puheenjohtaja.[20]

Ollila toimi Fordin hallituksessa vuosina 2000–2008.[21] Lokakuussa 2008 Ford valitteli markkinavalvoja SEC:lle lähetetyssä tiedotteessa, ettei Ollila pysty käyttämään riittävästi aikaa yhtiöön.

Kesäkuun 2006 alussa Ollila aloitti kansainvälisen öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajana.[22] Ollila oli ensimmäinen Alankomaiden ja Britannian ulkopuolelta tullut henkilö Shellin yrityksen johdossa.lähde? Ollilan mukaan Shellin hallituksen puheenjohtajuus vie hänen aikaansa noin puolet viikosta.[23] Financial Timesin mukaan Ollila suunnittelee puheenjohtajuudesta luopumista hyvää hallintotapaa koskevien sääntöjen vuoksi.[24] Lokakuussa 2014 Ollilan kerrottiin siirtyvän pois hallituksen johdosta seuraavana vuonna.[25]

Vuonna 2013 Ollila aloitti Outokummun hallituksen puheenjohtajana.[26] Ollila toimii myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) hallitusten ja valtuuskuntien puheenjohtajana.[27][28] Näissä tehtävissä hän toimii osaksi yhteiskunnallisen keskustelun herättelijänä. Ollila on myös Helsingin yliopiston hallituksen jäsen.

Ollila oli pitkäikainen vaikuttaja Nokiassa, ja toimi yhtiön toimitusjohtajana ja myöhemmin hallituksen puheenjohtajana, mutta luopui sittemmin toimistaan yhtiössä 3. toukokuuta 2012.[29]

Vuonna 2014 Ollilan uutisoitiin aloittavan konsulttifirma Perella Weinberg Partnersin vanhempana neuvonantajana Euroopassa.[24]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jorma Ollila on nimitetty Pekingin kunniakansalaiseksi 2002, ja hän on vastaanottanut Suomen lisäksi kunniamerkkejä Britanniasta (CBE[30]), Puolasta, Saksasta, Unkarista ja Virosta.

Hän on valtio-opin kunniatohtori Helsingin yliopistossa, tekniikan kunniatohtori Teknillisessä korkeakoulussa ja kauppatieteiden kunniatohtori Vaasan yliopistossa sekä kunniatohtori LSE:n Political Sciencessa. Lisäksi hän on kunniajäsen IEEE:ssä.

Ollilalle on myönnetty Suomen Leijonan suurristi vuonna 2005 ja Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan komentajamerkki vuonna 1996.

Jorma Ollila ei ole halunnut, että hänelle haetaan vuorineuvoksen arvonimeä.[31]

Ollila on sijalla 51. Suuret suomalaiset -listalla.

Ritarikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1972 Ollila on ollut naimisissa valtiotieteen maisteri Liisa Ollilan (o.s. Metsola) kanssa.[10] Liisa Ollila on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä. Toukokuussa 2007 hänet ylennettiin sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden toimiston päälliköksi.[32] Heillä on kolme lasta.[10]

Ollilat asuvat Espoon Westendissä. He ostivat vuonna 2000 Nastolan Uudestakylästä Toivonojan kartanon.[33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Suomen 100 suurituloisinta 2008 Iltasanomat. 2.11.2009. Viitattu 2.11.2009.
  2. ↑ Sokala, Hannu: Nokian ja Ollilan historia Yle.fi. 23.4.2012. Viitattu 21.4.2014.
  3. ↑ Shell löysi seuraajan Jorma Ollilalle 30.10.2014. Taloussanomat. Viitattu 3.3.2021.
  4. ↑ Koskinen, Anu Leena: Jorma Ollila Alma Median hallituksen puheenjohtajaksi Yle. 15.3.2019. Viitattu 10.4.2022.
  5. ↑ Kokko, Outi: Heikki Herlin ehdolla Alma Median hallitukseen IS Taloussanomat. 25.1.2022. Viitattu 10.4.2022.
  6. ↑ Kari Jordan nousemassa Outokummun hallituksen puheenjohtajaksi Jorma Ollilan jälkeen Kauppalehti. 31.1.2018. Viitattu 3.3.2021.
  7. ↑ Jorma Ollila konsulttifirmaan 30.6.2014. MTV Uutiset. Viitattu 3.3.2021.
  8. ↑ Jorma Ollila - "äkkipikainen, meuhkaava, pitkävihainen mies" Kauppalehti. 23.9.2015. Viitattu 3.3.2021.
  9. ↑ Professori MOT:lle: Bilderberg oli luomassa euroa Taloussanomat. 2.9.2013. Viitattu 3.3.2021.
  10. ↑ a b c d e f Häikiö, Martti: Ollila, Jorma (1950–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006 (päivitetty 11.8.2010). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. ↑ Poropudas, Timo: Ollila harkitsi presidenttiehdokkuutta 1999 Digitoday. 15.8.2005. Viitattu 3.3.2021.
  12. ↑ HS: Jorma Ollila ei lähde presidenttikilpaan Taloussanomat. 16.8.2011. Viitattu 3.3.2021.
  13. ↑ Hallamaa, Teemu: Jorma Ollila tiemaksutyöryhmän puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 16.8.2011. Viitattu 3.3.2021.
  14. ↑ Virta, Ismo: Ollilan ryhmän esityksellä pöyristyttävä vaikutus: Keskivertoauton verotus moninkertaistuisi! Talouselämä. 2.9.2013. Viitattu 3.3.2021.
  15. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Ollilalle ja Ehrnroothille rikemaksut Luxemburgin sijoitusyhtiöiden salaamisesta HS.fi. 26.3.2014. Viitattu 3.3.2021.
  16. ↑ MOT selvitti: Bilderberg-kokouksissa käynyt 46 suomalaista Yle Uutiset. 2.9.2013. Viitattu 3.3.2021.
  17. ↑ Fruugo jättää Suomen – syynä median asenne Taloussanomat. 9.5.2012. Viitattu 3.3.2021.
  18. ↑ Viitasaari, Jukka: Ollila ja Ahtisaari UPM-Kymmenen johtajistoon Ilta-Sanomat. 24.3.2004. Viitattu 3.3.2021.
  19. ↑ Henrik Ehrnrooth Otavan hallituksen puheenjohtajaksi Ksml.fi. 25.3.2014. Viitattu 3.3.2021.
  20. ↑ About ERT ert.eu. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
  21. ↑ Helsingin Sanomat, 19.10.2008, s. A4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.3.2021.
  22. ↑ Board of Directors Shell.com. Viitattu 21.4.2014.
  23. ↑ Nokian yhtiökokous 3.5.2012. Raimo Virtasen kysymys Ollilalle. cit. Helsingin Sanomat 3.5.2012. [1] viitattu 5.5.2012.
  24. ↑ a b Jorma Ollilasta tulee konsultti Ilta-Sanomat. 30.6.2014. Viitattu 3.3.2021.
  25. ↑ Luukka, Teemu: Jorma Ollilan ura Shellin hallituksen puheenjohtajana päättyy ensi vuonna HS.fi. 3.3.2021.
  26. ↑ Hallitus Outokumpu.com. Viitattu 21.4.2014.
  27. ↑ Hallitus eva.fi. Viitattu 21.4.2014.
  28. ↑ Organisaatio etla.fi. Viitattu 21.4.2014.
  29. ↑ Jorma Ollila jättää yhtiökokouksessa Nokian (Tilaajille) Helsingin Sanomat. Viitattu 15.8.2020.
  30. ↑ Her Majesty the Queen awards Honorary CBE to Jorma Ollila 25.4.2008. FCO. Viitattu 3.1.2009. (englanniksi)
  31. ↑ Anssi Miettinen: Vuorineuvokseksi ei ole enää tunkua. Helsingin Sanomat, 5.4.2004.
  32. ↑ Helsingin Sanomat.- Kotimaa – 19.5.2007.
  33. ↑ Nastolan historia

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ollila, Jorma & Saukkomaa, Harri: Mahdoton menestys. Kasvun paikkana Nokia. Helsingissä: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-18117-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kalle Isokallio 		Nokian toimitusjohtaja
1992–2006 		Seuraaja:
Olli-Pekka Kallasvuo
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jorma_Ollila&oldid=22309023”