Jorge Semprún

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jorge Semprún
Henkilötiedot
Syntynyt10. joulukuuta 1923
Madrid, Espanja
Kuollut7. kesäkuuta 2011
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus espanjalainen
Ammatti kirjailija, kulttuuriministeri
Kirjailija
SalanimiFederico Sánchez
Äidinkieliespanja
Tuotannon kieliranska
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jorge Semprún (10. joulukuuta 1923 Madrid, Espanja7. kesäkuuta 2011 Pariisi, Ranska[1]) oli espanjalainen kirjailija. Semprún asui suurimman osan elämästään Ranskassa ja kirjoitti ranskaksi.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan puhjettua Espanjassa Semprúnin tasavaltalainen perhe siirtyi maanpakoon Ranskaan. Semprún liittyi kommunistiseen puolueeseen. Toimittuaan vastarintaliikkeessä Saksan miehittämässä Ranskassa hän joutui 1944 Buchenwaldin keskitysleirille. Myöhemmin hän alkoi valehenkilöllisuuden turvin johtaa Francon hallintoa vastaan toimivaa maanalaista liikettä. Hän käytti nimeä Federico Sánchez ja esiintyi porvarishenkilönä. Tälle hahmolle hän omisti teoksiaan.[2]

Semprún palasi Espanjaan Francon kauden päätyttyä ja Espanjan siirryttyä demokratiaan. Hän toimi Espanjan kulttuuriministerinä vuosina 1988–1991. Kokemus kuitenkin sai hänet palaamaan Pariisiin kirjoittamaan. Ranska ei koskaan hyväksynyt täysin ”espanjalaiskommunistia”, eikä häntä esimerkiksi hyväksytty Ranskan akatemiaan.[2]

Kirjoittamisen hän aloitti vuonna 1964 ja kirjoitti toistakymmentä teosta. Hän halusi toimia eurooppalaisena muistina ja moraalisena äänenä. Hänen tuotantoaan sävytti eloonjäämisen tragedia, mutta vasta 1994 ilmestyneessä teoksessaan Kirjoittaminen tai elämä hän kykeni käsittelemään keskitysleirin kauhuja perin pohjin.[2]

Hänet on palkittu urallaan useaan otteeseen. Jorge Semprún kuoli 87-vuotiaana Pariisissa 7. kesäkuuta 2011.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b France24.com. (englanniksi)
  2. a b c Kippo, Johanna: Tuhoamisleirin ääni. Kuolleet, Helsingin Sanomat 12.6.2011, s. C 7. Artikkelin verkkoversio.