Jonas Beckman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jonas Beckmanin hauta Ulvilan keskiaikaisen kirkon vierustalla.

Jonas Beckman (23. tammikuuta 1729 Sjörup, Malmöhusin lääni11. syyskuuta 1811 Ulvila[1][2]) oli ruotsalaissyntyinen asessori ja ruukinpatruuna. Hän toimi 1700-luvun puolivälissä Skaraborgin läänin lääninsihteerinä[2] ja myöhemmin hollantilaisen Christian van Orsay & Söhne -pankkiiriliikkeen asiamiehenä Tukholmassa.[3] 1700-luvun lopulla Beckman hankki Suomesta omistukseensa Anolan kartanon sekä Leineperin ruukin.

Anolan kartano ja Leineperin ruukki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Backman oli toiminut välittäjänä, kun Ulvilassa sijainneen Anolan kartanon ja sen maille rakennetun Leineperin ruukin omistaja Berndt Johan Hastfer oli lainannut suuren summan kolmelta hollantilaiselta pankilta. Hastfer ei pystynyt maksamaan velkojaan, jonka vuoksi kartano ja ruukki siirtyivät van Orsay & Söhne -pankkiiriliikkeen haltuun vuonna 1781. Ne olivat kuitenkin nimellisesti Backmanin omistuksessa aina vuoteen 1791 saakka, jolloin hän lunasti molemmat itselleen.[3] Tämän jälkeen Backman kehitti ruukin toimintaa muun muassa rakentamalla paikalle sen ensimmäisen masuunin.[4]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beckman avioitui vuonna 1763 ruotsalaiseen aatelissukuun kuuluneen Margareta Elisabet Hiertan kanssa.[2] Pariskunnalle syntyi neljä lasta; luutnantti Carl Ulrich Beckman, Beata Christina Grippenberg (1765–1815), Fredrika Lovisa Silfversvärd (1767–1852), sotatuomari Pehr Gottlieb Beckman (s. 1777) ja ruukinpatruuna Gustaf Beckman (s. 1778).[5] Anolan kartanossa vuonna 1811 kuollut Jonas Beckman on haudattu Ulvilan keskiaikaisen kirkon viereen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jonas Beckman FamilySearch. Viitattu 22.8.2015.
  2. a b c Hierta nr 381 (TAB 35) Adelsvapen. Viitattu 22.8.2015.
  3. a b Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II.”, teoksessa Satakunta – Kotiseutututkimuksia III., s. 141–142. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta, Vammala, 1928.
  4. Leineperin osayleiskaava, s. 7–8. Ulvilan kaupunki, 17.10.2006. Viitattu 22.8.2015.
  5. JUHANI AHO: ANTTI AHLSTRÖM 1872-1896, osa I ja II. Juhani Ahon kirjojen henkilöluettelot. Viitattu 22.8.2015.